Faktatiedoilla ennakkoluuloja vastaan
Suomen Golfkentät ry:n kärkihankkeen, Hiilineutraali Golfkenttä -laskelman yhteyteen on perustettu vuosittain järjestettävä Golfin ilmastoseminaari. Tänä vuonna tilaisuus järjestettiin kansainvälisenä nollapäästöpäivänä, 21.9. Meri-Teijo Golfissa, Salossa. Korkeatasoisten ilmastonmuutoksesta kertovien esitysten lisäksi tänä vuonna kuultiin ajankohtaisesta aiheesta, eli fossiilisista polttoaineista ja energiayhtiön tulevaisuuden suunnitelmista. Ilmastonmuutoksen taustoittaminen, syyt ja seuraukset on välttämätöntä tuoda julki, jotta golfyhtiön päätöksenteko voi perustua oikeaan tietoon. Tällaista tietoa kaivattiin monen osallistujan kommenteissa myös omalle kentälle vietäväksi. Hämmästystä herättää aina myös se seikka, että golfkentillä tehdään jo nyt erittäin paljon hoitotoimia ympäristön ehdoilla, mutta niistä kertomiseen ei tunnu riittävän resursseja.
Golfin ilmastoseminaari käynnistyi aamukymmeneltä Meri-Teijo Golfin hallituksen puheenjohtajan, Tommy Skogsterin avaussanoilla. Hän kertasi hankkeen syntytarinan, jossa merkittävinä tekijöinä olivat suomalaisen valtamedian golfia syyllistävä kirjoitus ja siinä esitettyjä lukuja epäillyt ympäristöasiantuntija. Jouni Keronen ja Tommy Skogster käynnistivät golfkenttien hiilijalanjäljen laskentaan räätälöidyn työkalun suunnittelun yhdessä Lappeenrannan Yliopiston kanssa. Haluttiin tuottaa golfkentille faktatietoa, jota se voisi myös jakaa. Laskenta perustuu kansainvälisiin standardeihin ja ns. scouppeihin, jotka perustuvat sekä golfkentän omiin, että sen ulkopuolisiin toimintoihin. Pilottikenttänä toimi Meri-Teijo Golf ja tällöin oltiin vuodessa 2017. Tällä hetkellä laskelma on tehty tai se on tekeillä 15 golfkentälle Suomessa. Hanketta on esitelty myös ulkomaisille kentille Golf Course Association Europen konferenssissa alkuvuodesta 2020.
Ilmastonmuutoksen nykytila
Hankkeen neuvonantajana toimiva Jouni Keronen kertasi esityksessään ilmaston lämpenemisen globaalit vaikutukset. Pelottavin kehitys on syntymässä Afrikan mantereen keskiosiin, jossa ilmaston lämpenemisen aiheuttama kuivuus puolittaa ruoan tuotantokyvyn. Nälkä ajaa miljardit ihmiset parempia elinolosuhteita etsimään, eikä tällaisia massoja pysäytä mikään. Ilmaston lämpeneminen synnyttää myös itse itseään ruokkivia ilmiöitä, esimerkiksi tundran sulaminen tai merivirtojen muutokset. Kun raja on ylitetty, ei asioita voi enää ihmisvoimin palauttaa ennalleen. Miten tästä selvitään? – Kiertotalous, aurinkotalous ja ydinvoima ovat yhdessä ratkaisu, jolla vuonna 2050 päästöt on saatu pudotettua 10 prosenttiin nykyisestä. Sen jälkeen keskitytään maatalouden ja ruokatuotannon päästöjen pienentämiseen ja hiilinielujen lisäämiseen. Tämä on kiinnostava kohta nimenomaan golfkentille, jotka omalta osaltaan pystyvät pienentämään päästöjään ja ennen kaikkea lisämään hiilinieluja kentän alueelle, Keronen toteaa.
Luonnon monimuotoisuuden lisääminen golfkentillä
Suomen ympäristökeskuksen biodiversiteetti- ja viestintäasiantuntija Riku Lumiaro kertoi omassa esityksessään siitä, miten ilmastonmuutos vaikuttaa luontoomme ja millaiset mahdollisuudet golfkentillä on lisätä luonnon monimuotoisuutta. Suomessa lämpötila nousee lähes kolme kertaa niin nopeasti kuin maapallolla keskimäärin. Ja mikäli ilmaston lämpeneminen saadaan hallintaan kaikkien maiden yhteisillä ponnistuksilla Suomen ilmasto lämpenee vuoteen 2100 mennessä 5,1 astetta. Siis ilman mullistavia keksintöjä, joilla kasvihuonekaasut saadaan nopeammin ilmakehästä poistettua tuo 5,1 astetta on toteutumassa. Se tarkoittaa sitä, että 50 vuoden kuluttua lämpötila on noussut 4 astetta, ja meillä on Etelä-Saksan ja Unkarin ilmasto keskisessä Suomessa. Pohjoismaiset lajit tulevat taantumaan ja se koskee erityisesti lintuja ja hyönteisiä. Kuivat mäntykankaat kuusittuvat ja lehtimetsät lisääntyvät. Kosteikot ja perinneympäristöt kasvavat umpeen ja muuttuvat rehevimmiksi.
Lumiaron esityksessä nostetaan golfkentät turvaamaan luonnon monimuotoisuutta lisäämällä samalla asiakkaiden viihtyisyyttä. Kuivien niittyjen perustaminen pelialueen laidoille, luonnonkukkien istuttaminen, jalojen lehtipuiden istuttaminen ja järeiden puiden sekä lahopuiden säästäminen ovat monimuotoisuuden kannalta merkityksellisiä. Kentän alueella olevat kosteikot lisäävät luonnon monimuotoisuutta, ja sitä voi tukea rakentamalla hyönteishotelleja, lahopuuaitoja ja tekopökkelöitä. Linnunpönttöjen asennusta onkin kentillä harrastettu jo vuosia. Vieraslajien torjunta on yksi tärkeä toimi.
Yli 150 000 harrastaja pelaa golfia, ja kentillä vierailee muitakin ja heille kaikille voi kertoa kentän toimista luonnon hyväksi mielenkiintoisella tavalla. Se on samalla kertomus luonnon merkityksestä suomalaisten hyvinvoinnille ja elinkeinoelämälle. – Ainoastaan suomalaiset voivat turvata Suomen luonnon monimuotoisuuden, Lumiaro korostaa. Luonnon monimuotoisuus on jatkossa otettava huomioon kaikessa suunnittelussa ja päätöksenteossa. Jokainen yksilö tekee omat valintansa omien arvojensa ja elämäntilanteensa mukaan.
Energiaa vaikka ilmasta
Maailma kehittyy usein kriisien kautta, ja tällä hetkellä varsinkin Eurooppaa kiusaava energiapula tulee nopeuttamaan siirtymää pois fossiilisista polttoaineista. Saimme ilmastoseminaarin puhujaksi energiayhtiön yhteiskuntasuhdejohtajan, jonka esityksestä paistoivat suuren muutoksen mahdollisuudet. Energia tehdään tulevaisuudessa vaikka ilmasta. Puhutaan transitiosta, jota myös EU-tasolla tuetaan miljardeilla.
Termistä jäte on tullut kuuma aihe, koska kaikille sivuvirroille on rahanarvoista kysyntää muillakin sektoreilla.
Tällä hetkellä poliittisessa päätöksenteossa tasapainoillaan sen kanssa onko ilmastonmuutos vai välittömät talouden haasteet suurin ongelma, aloitti yhteiskuntasuhdejohtaja Ville Hulkkonen oman esityksensä. ST1 investoi isosti tällä hetkellä ja suurin osa siitä menee transitioon, muutokseen vaihtoehtoisten energiamuotojen kehittämiseen. Yhtiöllä on jo nyt käytössä tiettyjä ratkaisuja ja ne liittyvät biopolttoaineisiin. Niissä on keskeisenä haasteena se, että biomassan määrää ei voida enää maapallolla kasvattaa. ST1:nen yrittää koko ajan löytää lisää jäte- ja raaka-ainevirtoja, mutta on teoreettisesti mahdotonta skaalata sitä niin, että se ratkaisisi tämän yhtälön. Termistä jäte on tullut kuuma aihe, koska kaikille sivuvirroille on rahanarvoista kysyntää muillakin sektoreilla.
ST1:llä on jo nyt biopolttoaineisiin liittyviä, olemassaolevia investointeja ja tulossa tuotantoonkin lähiaikoina. Göteborgissa jalostamon yhteyteen tulee ensi vuonna uusiutuvan dieselin tuotantoyksikkö. Biokaasun osalta käynnissä ovat isot investointisuunnitelmat Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Suomessa tavoitellaan oman tuotannon osalta määrää, joka kattaisi puolet koko valtakunnan tarpeesta.
Suunnitelmissa on myös synteettisten polttoaineiden valmistusta. Tavoitteena on, että käytössä olisi niin paljon aurinko- ja tuulivoimaa, että sähkön hinta ainakin suurimman osan aikaa olisi niin alhaalla, että sitä kannattaisi käyttää tekniikkaan, jossa elektrolyysissä sähkön avulla vety erotetaan hapesta. Vetyä voidaan sellaisenaankin käyttää, mutta yhtiön suunnitelmissa se jatkojalostettaisiin synteesilaitoksessa yhteen hiilidioksidin kanssa, jonka jälkeen siitä voidaan tehdä mitä tahansa haluttuja hiilivetyketjuja, jotka ovat yksi yhteen fossiileista jalostettujen tuotteiden kanssa. Se voisi olla synteettistä dieseliä, bensiiniä, kerosiinia tai metaania. Ongelma tässä arvoketjussa on muunnosten suuri määrä, mikä aiheuttaa suurta hukkaa matkalla. Siksi prosessin alkupäässä tarvitaan sähköä suunnattomia määriä. Prosessi toimisi myös hiilinieluna, sillä hiilidioksidi kerättäisiin suoraan tehtaan piipusta tai muusta lähteestä.
Ympäristöasioista viestiminen
Vastuullisuus kaikissa toiminnoissa lisääntyy yritysmaailmassa eivätkä golfin kenttäyhtiöt voi jäädä siinä sivuraiteelle. Neljäsosa golfkentistä on jo mukana ilmastotalkoissa, ja heillä on jo nyt valmiudet esittää faktatietoa energian, kasvinsuojeluaineiden ja lannoitteiden käytöstä kentällään. Kentillä tehdään jo paljon ympäristön hyväksi ja nyt niistä on alettava myös kertoa. Ensin omille jäsenille ja sitten rohkeasti myös ulkopuolisille. Pidetään mielessä, että uudet sukupolvet tekevät jo nyt valintoja vastuullisuuspainotteisesti.
Lisätietoja antavat:
Hiilineutraali Golfkenttä -laskenta
Tommy Skogster, puh. 040 5285454
Suomen Golfkentät ry
Tiedottaja
Jukka Rimpiläinen, puh. 0400 484 027
