Biodiversiteetti voidaan jakaa kolmeen ryhmään, eli se on luonnon monimuotoisuutta luontotyypeittäin, lajeittain tai geenirikkauden perusteella. Geneettinen monimuotoisuus on koko evoluution perusta, ja silloin kun sitä on, luonto pystyy sopeutumaan muuttuviin olosuhteisiin. Merkittävä huomio on, että uhanalaisten lajien osuus kasvaa hälyttävää vauhtia Suomessa, ja eniten uhanalaisia lajeja elää metsissä ja perinneympäristöissä. Syitä siihen ovat metsien käyttö, vanhojen metsien ja lahopuiden väheneminen sekä muut metsäluonnon muutokset. Perinneympäristöissä uhkana on avoimien alueiden sulkeutuminen; niittyjen, soiden ja rantojen umpeenkasvu ja metsittyminen. Sen sijaan tulevaisuuden uhkatekijät liittyvät ilmastonmuutokseen ja vieraslajien vaikutukseen.
Ilmastonmuutoksen vaikutukset
Jäätalvi 2005/2006 oli viimeinen, jolloin Suomenlahti jäätyi kokonaan, ja siihen asti sitä pidettiin normaalina olosuhteena. Jäätilanne vuoden 2018–2019 satelliittikuvissa kertoo sen, että Suomenlahdella meri on kokonaan auki, mutta merenlahdet ovat jäätyneet. Vuoden 2020 talvi oli ensimmäinen, jolloin merenlahdetkaan eivät jäätyneet eikä eteläiseen Suomeen satanut lainkaan lunta. Satelliittikuvassa näkyy myös miten jokia pitkin mereen valuu sameaa kiintoainetta, joka rehevöittää merta. – Tämä oli ennustettu tilanne, Riku Lumiaro kertoo, mutta odotin sen tapahtuvan vasta 2030-luvulla.
Suomen ilmasto on jo lämmennyt, sillä keskilämpötila on noussut 1850-luvusta alkaen 2,6 astetta. Voimakkainta lämpeneminen on ollut alkutalvella, erityisesti joulukuussa, lähes 5 astetta. On myös huomioitava ääriolosuhteiden lisääntyminen, esimerkiksi lämpöennätyksiä mitataan usein. Myös luonto muuttuu uusien lajien myötä.