Ilmaston lämpeneminen on pysäytettävä
Golfin ilmastoseminaarin itseoikeutettu ensimmäinen puhuja on Hiilineutraali Golfkenttä -hankkeen nevonantajanakin toimiva Jouni Keronen. Jouni Keronen on Climate Leadership Coalition -yhdistyksen sekä Myrskyvaroitus-yhdistyksen perustaja ja Meri-Teijo Golfin pitkäaikainen jäsen. Jouni aloitti esityksensä vuoden 2013 satelliittikuvalla. – Tämä on edelleen hurjin myrskykuva minkä olen nähnyt. Myrskyalue peitti koko Atlantin ja kollegat yhdysvalloista lähettivät viestiä, että jos tämä säilyy yhtenä myrskynä, tilanne on sama kuin Day After Tomorrow -elokuvassa. Onneksi se hajosi useammaksi pienemmäksi, mutta se oli muistutus siitä mitä saattaa olla edessä. Katso Jounin esitys allaolevalta videolta.
Jouni nosti omasta elämästään muitakin kokemuksia ilmastonmuutoksesta, mm. Vietnamista, jossa hänen tyttärensä vieraili ja viestitti tulvaveden nousseen hartioiden tasolle. Jouni itse vieraili 2017 Teksasissa tuttaviensa luona ja siellä oli ollut yli 100 päivää yli 100 fahrenhaittia. Viljapellot olivat kuivuneet ja karja myyty tai teurastettu. Al Coren vierailtua Suomessa Nordic Business Forum -tilaisuudessa vuonna 2011 oli mittaushistorian lämpimin syyskuun viikonloppu ja ihmiset ottivat rannoilla aurinkoa. – Ilmiöt sen kuin voimistuvat, korosti Keronen.
Ilmaston lämpeneminen ja ääriolosuhteiden lisääntyminen näkyy ja vaikuttaa myös golfkenttien toimintaan. Tänä vuonna on kärsitty kuivuudesta, vuosien saatossa on myös nähty tulvia golfkentillä. Kuivuus aiheuttaa myös metsäpaloja ja erilaiset myrskyt, kuten Irma USA:n Tampassa, voi lähes tuhota koko golfkentän.
Teksasissa karja jäätyi laitumille ja kuvat pystyyn jäätyneistä vasikoista olivat karmaisevia.
Fossiiliset päästöt saatava kuriin
Kerosen esityksessä fossiiliset päästöt olivat vielä toisen maailmansodan aikaan tasapainossa. Sen minkä ihmiskunta tuotti, luonnon hiilinielut käyttivät. Tilanne oli hallinnassa aina 1950-luvulle saakka, jonka jälkeen puolet päästöistä jäi ilmakehään muodostaen kevyen ”peiton” maapallon ilmastoa lämmittämään. Päästöt koostuvat pääosin kasvihuonekaasuista, kuten hiilidioksidista, metaanista ja typpioksidista ja näiden kaikkien määrä on kasvussa kaikista toimista huolimatta.
Jouni Keronen esitteli myös Petteri Taalaksen tuoreita aineistoja. Taalas on ilmastoprofessori ja Maailman ilmatieteen järjestön pääsihteeri ja erittäin arvostettu alan asiantuntija maailmalla. Taalaksenkin mukaan sääolojen epänormaaliudet ovat lisääntynet viime vuosina. Kanadan lounaisosassa, Lyftonissa mitattiin ennätyshelteitä useaan otteeseen. Kuumimmillaan mitari kävi lähes 50 asteessa (49,6) rikkoen Kanadan aiemman lämpöennätyksen lähes viidellä asteella. Toisaalta ääri-ilmiöt saattavat olla myös täysin vastakkaisia. Meksikossa ja USA:n keskiosissa oli poikkeuksellisen kylmää. Teksasissa karja jäätyi laitumille ja kuvat pystyyn jäätyneistä vasikoista olivat karmaisevia. – Kun napapyörä on hajonnut täällä pohjoisessa, erittäin kylmiä ilmamassoja pääsee pitkälle etelään, Keronen toteaa.
Vedestä globaali ongelma
– 4 miljardia maapallon asukasta kärsii vesiongelmista vähintään yhtenä kuukautena joka vuosi. Ongelmat keskittyvät erityisesti Afikan keskiosiin. Veden puute estää viljelyn ja mikäli ruokaa ei ole saatavilla nämä ihmiset lähtevät kohti parempia olosuhteita pysyäkseen hengissä, Keronen ennustaa. Ilmaston lämpeneminen kolmella asteella pienentää näillä (kuva) alueilla viljan tuotantoa 50 %. Tällaisten ihmismassojen liikkeellelähtö aiheuttaa valtavaa epäjärjestystä eikä niitä voida millään pysäyttää. – Ruoan hinta on ollut nousussa ilmastonmuutoksesta johtuen jo ennen Ukrainan sotaakin, Keronen tarkentaa.
Pohjois- ja Etelänapojen jäämassojen sulamisen on laskettu nostavan merenpintaa jopa metrillä tämän vuosisadan aikana. Sulamisnopeus on tosin ennustettua nopeampaa, joten merenpinnan nousu saattaa olla vieläkin suurempi.
– Lomamatkalla Vietnamissa keskustelin paikallisten päättäjien kanssa merenpinnan noususta, joka siellä merkitsisi laajojen viljelyalueiden menetystä. Mekong-joen suisto on Vietnamin vilja-aitta ja se peittyisi ennusteen mukaan merivedellä joka päivä. Ho Tsi Minh Citystä peittyisi noin puolet, Keronen arvioi. Paikallisten päättäjien mukaan vedenpinnan nousuun ollaan varautumassa. 18 miljoonasta asukkaasta jo miljoona on evakoitu muualle. – Sama ongelma koskettaa monia muitakin alavia suurkaupunkeja kuten esim. Mombai ja Bangkok, hän jatkaa.
Tämä vuosikymmen on sen suhteen absoluuttisen ratkaiseva.
Itseään ruokkivat ilmiöt
Kaikkein vaarallisimpia ovat itse itseään ruokkivat ilmiöt, kuten Tundran sulaminen tai merivirtojen muutokset, joita ei voi sen jälkeen ihmisvoimin pysäyttää. Tällä hetkellä ilmaston lämpeneminen jatkuu ja pelko kriittisen rajan ylittämisestä kasvaa. Keronen itse toivoo, että päästöt saadaan nopeasti vähenemään ja hiilinieluja lisää, jolloin pahimmilta skenaarioilta vältytään. – Tämä vuosikymmen on sen suhteen absoluuttisen ratkaiseva, Keronen painottaa.
Keronen nostaa esiin toisenkin mielenkiintoisen näkökulman, eli ilmastonmuutoksen poliittiset vaikutukset. Pariisissa 2015 pidetyn ilmastokokouksen jälkeen, niitä johtanut Ranskan ulkoministeri Laurent Fabius kirjoitti New York Times -lehdessä, kuinka ilmastonmuutos oli syynä Ranskan vallankumoukseen. Muutaman kylmän vuoden johdosta Ranskaan tuli ruokakriisi ja maalaiset lähtivät kaupunkeihin. Lopulta tilanne eskaloitui vallankumoukseksi ruokapulan takia. Keronen esitteli karttaa, johon on merkitty polittisesti herkät, Syyrian kaltaiset maat, joiden tilannetta seurataan. – Näitä maita on avustettava ajoissa, jotta suurilta mullistuksilta vältytään, Keronen lisää.
Miten tästä selvitään?
Kiertotalous, aurinkotalous ja ydinvoima ovat yhdessä ratkaisu, jolla vuonna 2050 päästöt on saatu pudotettu 10 prosenttiin nykyisestä. Sen jälkeen keskitytään maatalouden ja ruokatuotannon päästöjen pienentämiseen ja hiilinielujen lisäämiseen. Tämä on kiinnostava kohta nimenomaan golfkentille, jotka omalta osaltaan pystyvät pienentämään päästöjään ja ennen kaikkea lisämään hiilinieluja kentän alueelle.
Muutos tulee koskemaan kaikkia toimialoja, energiajärjestelmiä, teollisuuden tuotantoa, rakentamista, liikennettä, maataloutta, metsien käyttöä ja kansalaisten omia valintoja. Tietotekniikan rooli mahdollistajana korostuu ja talousmuutoksia tarvitaan. Periaatteena tulee olla; saastuttaja maksaa, eli kasvihuonekaasupäästöille riittävän korkea hinta, joka ohjaa puhtaamman energian investointeihin.
Esimerkkejä hiilijalanjäljen pienentämiseen tähtäävistä innovaatioista
Suomessakin on Kerosen mukaan ollut kansalaisia aktivoivia toimia. Suomessa julkaistiin kansalaisen ilmastolupaus, on tehty erilaisia hiilijalanjälkilaskureita, Ålandsbankenilla on Baltic Sea Card, joka laskee ostohistorian avulla käyttäjän hiilijalanjälkeä. Koreassa on kehitetty Green Card, joka palkitsee vähähiilisistä ostoksista. Sitra on luonut ohjeistuksen – 100 tapaa elää ympäristöä säästäen. Meillä ja maailmalla on erilaisia koulutusohjelmia, elokuvateattereista tulee ilmastoteattereita ja golfin lisäksi Pipolätkä-toiminta haluaa estää ilmaston lämpenemisen. Alussa mainittu Myrskyvaroitus-yhdistys on aktivoinut muusikoita mukaan ilmastotyöhön ja YK:n sertifioimat offsetit ovat tärkeitä mahdollisimman turvallisten kompensaatioiden maksamiseen.
Nollapäästöpäivä lanseerattiin New Yorkissa 2017 ja sitä on Suomessa pyöritetty CLC:n toimesta ja siinä mukana on jo kymmeniä organisaatioita.. – Ilmastonmuutoksen tilanne on vakava ja vaikea, mutta uskomme, että näistäkin haasteista yhdessä selvitään, sanoi Jouni Keronen esityksensä päätteeksi.
Saimme YK:lta tervehdyksen ilmastoseminaariin
I currently lead the Climate Neutral Now initiative, among other pieces of work, at the UNFCCC secretariat. We provide recognition to those that are calculating their GHG inventory, acting to reduce it, and – optionally – compensating with credible carbon credits.
Mr. Miguel Naranjo
Programme Officer Communications and Engagement Division UNFCCC