Energiaa vaikka ilmasta
Maailma kehittyy usein kriisien kautta, ja tällä hetkellä varsinkin Eurooppaa kiusaava energiapula lisää painetta siirtyä pois fossiilisista polttoaineista. Saimme ilmastoseminaarin puhujaksi energiayhtiön yhteiskuntasuhdejohtajan, jonka esityksestä paistoi suuren muutoksen mahdollisuudet. Energia tehdään tulevaisuudessa vaikka ilmasta. Puhutaan transitiosta, jota myös EU-tasolla tuetaan miljardeilla.
– Tällä hetkellä poliittisessa päätöksenteossa tasapainoillaan sen kanssa onko ilmastonmuutos vai välittömät talouden haasteet suurempi ongelma, aloitti yhteiskuntasuhdejohtaja Ville Hulkkonen oman esityksensä. – Energian hinta on räjähtänyt korkealle – vihdoinkin voisi sanoa. Olen uusi kasvo energiabusineksessa, mutta hämmästellyt sitä, että ysivitosen hinta on sama kuin maitolitran. Olemme nyt nähneet ensimmäistä kertaa, että kun hinta nousee, se vaikuttaa myös kulutukseen, hän jatkaa.
Hulkkosen mukaan Euroopan tasolla diesel-polttoaineen kulutus on laskenut 5 %. Diesel on edelleen tärkein polttoaine ammattiliikenteessä. Sen sijaan esimerkiksi lähinnä harrastekäyttöön kuuluvassa 98 oktaanisessa polttoaineessa kulutus on pudonnut huomattavasti enemmän
Hintojen nousu pakottaa käymään läpi vaihtoehtoja myös kannattavuuden kannalta. – Yhteinen tahtotila on, että fossiilista polttoaineista on päästävä eroon, mutta ei se ihan sormia näpäyttämällä käy, Hulkkonen toteaa.
ST1-hankkeet
Yhtiö investoi isosti tällä hetkellä, ja suurin osa siitä menee transitioon, vaihtoehtoisten energiamuotojen kehittämiseen. Yhtiöllä on jo nyt käytössä tiettyjä ratkaisuja, jotka liittyvät biopolttoaineisiin. Näitä polttoaineita voi käyttää diesel-moottoreissa, autoissa ja työkoneissa. Biopolttoaineisiin liittyvä haaste, että biomassan määrää ei voida enää maapallolla kasvattaa. Kaikki soveltuvat raaka-aineet ovat jo käytössä muualla.
– Yritämme koko ajan löytää lisää jäte- ja raaka-ainevirtoja, mutta on teoreettisesti mahdotonta skaalata sitä niin, että se ratkaisisi tämän yhtälön, Hulkkonen tarkentaa. Termistä jäte on tullut kuuma aihe, koska kaikille sivuvirroille on rahanarvoista kysyntää muillakin sektoreilla. ST1:ssä nähdään, että Euroopassa ja erityisesti Suomessa on biokaasuun liittyviä raaka-ainevirtoja, joissa on vielä hyödyntämätöntä potentiaalia. Levitämme esimerkiksi joka vuosi lähes kahden terawattitunnin verran lehmänlantaa pelloille, joista se haihtuu metaanina ilmakehään ja ravinteet huuhtoutuvat vesistöön. Nämäkin raaka-aineet voitaisiin hyödyntää esimerksiksi raskaan liikenteen polttoaineena korvaamassa fossiilisia.. Myös sahanpurun osalta yhtiöllä on kokeiluja käynnissä, sahanpurusta etanoliksi -hankkeella.
Termistä jäte on tullut kuuma aihe, koska kaikille sivuvirroille on rahanarvoista kysyntää muillakin sektoreilla.
Iso kuva transitiossa on, että kevyimmät ajoneuvot ja edullisimmin sähköistettävät prosessit tulee sähköistää. Jäljelle jääville ohjataan nämä vaihtoehtoiset polttoaineet. Hulkkonen heittää käytännön esimerkiksi kevyet henkilöautot, joiden sähköistäminen etenee kovaa vauhtia. Sen sijaan raskainsmaantieliikenne, ja laivojat ja lentokoneneet ovat vielä isolta osin riippuvaisia polttoaineista.
Yhtiöllä on jo nyt biopolttoaineisiin liittyviä, olemassaolevia investointeja ja tulossa tuotantoonkin lähiaikoina. Göteborgissa jalostamon yhteyteen tulee ensi vuonna uusiutuvan dieselin tuotantoyksikkö. Biokaasun osalta käynnissä ovat isot investointisuunnitelmat Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Suomessa tavoitellaan oman tuotannon osalta määrää, joka kattaisi puolet koko valtakunnan määrittelemästä biokaasun liikennekäyttöön liittyvästä tarpeesta.
Synteettiset polttoaineet
Synteettisten polttoaineiden tuotanto vaatii erittäin suuria määriä edullista päästötöntä sähköä, jotta niiden kaupallistaminen olisi mahdollista. Tällä hetkellä ei vielä ole käytössä lähes loputonta tai hyvin edullista määrää uusiutuvaa sähköä. Tässä maailmantilanteessa on lähes absurdia ajatella, että meillä olisi sähköä niin paljon, että sitä voisi käyttää energiatehokkuuden kannalta heikkoonkin kohteeseen.
Tavoitteena kuitenkin on, että meillä olisi niin paljon aurinko- ja tuulivoimaa, että sähkön hinta ainakin suurimman osan aikaa olisi niin alhaalla, että meidän kannattaisi käyttää sitä tekniikkaan, jossa elektrolyysissä sähkön avulla vety erotetaan hapesta. Vetyä voidaan sellaisenaankin käyttää, mutta yhtiön suunnitelmissa se jatkojalostettaisiin synteesilaitoksessa yhteen hiilidioksidin kanssa. Sen jälkeen siitä voidaan tehdä mitä tahansa haluttuja hiilivetyketjuja, jotka ovat periaatteessa yksi yhteen fossiileista jalostettujen tuotteiden kanssa. Synteettistä dieseliä, bensiiniä, kerosiinia tai metaania. Ongelma tässä arvoketjussa on energiamuunnosten suuri määrä, mikä aiheuttaa suurta hävikkiä. Siksi prosessin alkupäässä tarvitaan sähköä suunnattomia määriä. Hiilidioksidi voitaisiin kerätä suoraan tehtaiden piipusta..
Lentopolttoaineiden valmistus
Toistaiseksi ST1:n suurin synteettisiin polttoaineisiin liittyvä uutinen on synteettisen lentopolttoaineen valmistus Ruotsissa, jossa yhtiöllä on yhteinen hanke Vattenfallin kanssa. Hanke on osoitus siitä, että energiatransitio muovaa myös perinteiset arvoketjut uusiksi ja synnyttää uudenlaisia kumppanuuksia. Tässä projektissa Vattenfall rakentaa Ruotsin länsirannikolle valtavan, 25 Twh:n kokoisen, merituulivoimalan. Tuulivoimalan 25 terawattitunnin koko sähkömäärä tarvitaan, jotta lopputuotteena saadaan miljoona kuutiometriä synteettistä lentopolttoainetta. Se vastaa vuoden 2030 Suomen tai Ruotsin koko lentoliikenteen arvioitua polttoainemäärää. Tämä on myös esimerkki siitä, että mikäli haluamme sähköistää koko yhteiskunnan siihen tarvitaan todella paljon uutta sähköntuotantoa.
Hanke on osoitus siitä, että energiatransitio muovaa myös perinteiset arvoketjut uusiksi ja synnyttää uudenlaisia kumppanuuksia.
Ilmakehän hiilidioksidin talteenotto
– Vaikka me saisimme pudotettua kaikki päästöt nollaan jo tänään, ilmakehässä on liikaa hiilidioksidia ja se täytyy kerätä sieltä pois. Iso ilmastopolitiikan kysymys tällä hetkellä on, että ovatko kompensaatiotoimet pois päästöjen vähentämisestä?
Hulkkonen esitteli yhden esimerkin hiilen sidonnasta kuvalla, jossa viljapellolle levitetään viereisen paperitehtaan märkäsellua, tosin kuivatuksen jälkeen. Massa sisältää paljon hiiltä ja viljelijä käyttää sitä maanparannusaineena. Tämä on yksi esimerkki hankkeista, joiden edistämisessä ST1 on mukana. Seminaarin osallistujista kukaan ei tiennyt olisiko golfkentillä kokeiltu vastaavaa maanparannuskeinoa. Jälkeenpäin selvisi, että Ruuhikoskigolfissa sitä kokeillaan parhaillaan.
Kun hiilensidonnan markkinnat kehittyvät, on mahdollista että hiilen sitomisesta maaperään voisi jopa saada korvauksen, jolloin se kannustaisi myös golfkenttiä mukaan.