Kuvituskuva: Aulangon Eversti syksyn väreissä 2020.

Haastavimmat kenttäolosuhteet kymmeniin vuosiin!

Myyntipäällikkö Sami Kajeniemi

Tämä kesä jää monelle mieleen kauden myöhäisestä alkamisesta ja kenttien huonosta kunnosta. Erään kenttämestarin mukaan näin haastavia olosuhteita ei ole ollut kymmeniin vuosiin. Asiantuntijana tässä artikkelissa toimi Sami Kajeniemi, joka työskentelee viheralueen myyntipäällikkönä Schetelig Oy:ssä.

Sami kertoo mitkä syyt hänen mielestään johtivat kenttien huonoon kuntoon.

Lumi tuli maahan jo vuoden 2021 puolella, ja sen jälkeen alkoi lämpötilojen sahaaminen plussalta pakkaselle. Lumen alle alkoi kertyä jääkerros, ja kun lunta satoi lisää lämpötilojen sahatessa, jääkerros jatkoi paksunemistaan. Lisäksi lumi tuli jo niin aikaisin, joten suojaavat toimet, esim. lumihomeruiskutukset, oli kyllä tehty, mutta ne antoivat suojan vain noin 3 kuukauden ajaksi. Talven aikana syntynyt kymmeniä senttejä paksu teräsjää ei jättänyt kasvukerrokselle mitään mahdollisuuksia. Hapen loppuessa jään alle muodostuu myrkyllisiä kaasuja, jotka saavat aikaan pahimmillaan kasvien kuoleman. Myrkylliset kaasut ovat pääosin rikkivetyä, metaania, etyleeniä ja ammoniakkia. Hapettomuus on yksi kasvukerroksen ongelmista myös kesäaikaan, ja siksi väyliä ja viheriöitä ilmastetaan myös silloin.

Kevät ei tuonut helpotusta

Olosuhteet olivat siis jo lähtökohdiltaan erittäin hankalat. Kylmä kevät hankaloitti tilannetta, sillä talven aikana kuolleen ruohon tilalle piti kylvää ja kasvattaa uutta ruohoa, niin viheriöille, lyöntipaikoille kuin väylillekin. Ongelma oli mittava koko Etelä-Suomessa.
Kenttien aikaiseen avaamiseen tottuneet golfin harrastajat odottivat innolla uuden kauden käynnistymistä. Lajin pariin oli tullut runsaasti uusiakin harrastajia, joiden into kentälle oli vieläkin kovempaa. Kenttämestareiden ikävänä tehtävänä oli yrittää saada kenttää pelikuntoon, vaikka olosuhteet ruohon kasvulle olivat olemattomat. Viheriöiden uudelleenkylvössä käytetään pääasiassa rönsyrölliä, joka vaatii kunnolla itääkseen noin 15 asteen maalämpötilan. Siis maalämpötilan, joka siis edellyttää ilman lämpötilan pysyvän yli 15 asteessa pidempään.
Jälkeenpäin ajatellen mitään ei olisi voinut tehdä toisin. Scheteligin siemenmyynti oli keväällä 2022 huomattavasti suurempi normaaliin verrattuna. Kentillä siis tehtiin todella paljon ylimääräistä – kylvettiin ja toivottiin, että sääolot muuttuisivat ja ruoho alkaisi kasvaa.

Greenit olivat Etelä-Suomessa todella haastavassa kunnossa pitkälle kesään.

Kaikki joukolla jäätä särkemään

Golfharrastajan järjenjuoksu kysyy, että miksi sitä jäätä ei rikottu talven aikana, jos se oli kaiken pahan alkusyy? Joillakin kentillä sitä tottakai kokeiltiin, vaikka se ei ollut helppoa. Lumen määrä oli niin suuri, että ennen kuin jäätä voisi rikkoa, lumi pitäisi ensin aurata väyliltä ja greeneiltä pois. Eikä sitä lunta voinut kasata siihen kentän laidallekaan, sillä lämpötilojen sahatessa, kasoista valunut vesi olisi jälleen valunut ja jäätynyt auratulle alueelle. Jään rikkominen olisi myös ollut tekninen ongelma. Jään poiston yhteydessä olisi myös kasvukerros saattanut vaurioitua, jopa irrota jään mukana. Lisäksi työkoneiden liikkuminen kentällä olisi vahingoittanut sitä. Kokemus oli, että osa poisti jäätä enemmän, osa ei lainkaan ja lopputulos oli silti sama.

Osa kentistä jo kunnossa osa ei

Juttua kirjoitetaan kauden lopulla, jolloin kenttien pitäisi olla huippukunnossa. Osa kentistä onkin jo saatu normaaliin kuntoon, mutta osalla ongelmat näkyvät edelleen. Kysymys on kenttien resursseista, joillakin on enemmän henkilökuntaa, jolloin siellä voidaan normaalien kentänhoitotoimien lisäksi keskittyä ongelmakohtien korjaamiseen. Kaikilla kentillä on varmasti tehty paljon ylimääräistäkin työtä.
Scheteligillä osattiin varautua hankalaan kevääseen jo talvella. Varasimme siementoimittajaltamme ensin yhden erän, sitten toisen ja lopulta vielä kolmannen vastataksemme asiakkaiden kysyntään. Tässä kohtaa on syytä muistuttaa, että Schetelig palvelee golfkenttien lisäksi kaikkia urheilunurmikoiden ylläpitäjiä, sekä kuntien ja kaupunkien puisto-osastoja, joissa painittiin samojen haasteiden kanssa. Onneksi siemeniä keväällä saatiin, sillä tässä maailmantilanteessa saatavuuteen olisi voinut tulla ongelmia.

Toimitukselta: Kenttien kunto ei ole itsestäänselvyys

Jäin Sami Kajeniemen haastattelun jälkeen pohtimaan asiaa, ja mikäli tästä keväästä yrittää jotain hyvää löytää, voisi se olla realistinen käsitys kenttien kunnosta. Kenttähenkilökunnalla on oma merkittävä roolinsa kentän kunnon maksimointiin, kasvinsuojeluaineiden ja lannoitteiden lisäksi on osattava tehdä teknisiä, kasvukerroksen hyvinvointia lisääviä toimia. Loppusyksystä kenttä viritetään kestämään talviolosuhteet, ja sen jälkeen kenttähenkilökunta voi vain katsoa sivusta olosuhteiden kehittymistä. Suurin osa viimeaikaisista talvista on ollut Etelä-Suomessa lähes lumettomia, tosin pieni lumikerroskaan ei ole kentille ongelma, päinvastoin. Maalis–huhtikuut ovat usein olleet lämpimiä ja pelaamaan on ensimmäisille kentille päästy jo silloin. Kenttien aikainen avaaminen on plussaa koko toimialalle, kenttäyhtiöille, välinekaupalle, opetustoiminnalle jne.
Tämän kevään surkeutta lisäsi myös se, että kentät jouduttiin avaamaan huonokuntoisina, kylvön jäljiltä hennon kasvuston tuli kestää myös kulutusta ja sekin hidasti kentän toipumista. Muutamalla kentällä oli mahdollisuus siirtää avaamista muita myöhäisemmäksi ja se varmasti auttoi niiden toipumisessa. Tässäkin asiassa kentät toimivat profiilinsa mukaisesti.

Opitaanko näistä?

Kenttäkonsultit ovat taatusti olleet kiireisiä viime keväänä, vaikka jälkeenpäin ajatellen ratkaisut olivat hyvin yksinkertaisia. Oli vain odotettava olosuhteiden paranemista. Mitä tällaisista pelikausista on sitten opittavissa? Onko konsulteilla dokumentoituina sääolosuhteet kenttäkohtaisesti ja tehdyt toimet, jotta on jatkossa jotain mihin verrata? Vai onko tilanne koskaan niin samanlainen, että kokemuksista olisi hyötyä?
Golfin Pohjoismainen tutkimussäätiö STERF järjesti konferenssin heinäkuussa ja yhden kiinnostavimman esityksen piti Minnesotan yliopiston professori Eric Watkins. Aiheena oli golfviheriöiden talvituhot, hyvin ajankohtainen aihe siis. Tässäkin tutkimuksessa talvehtimiseen liitettävillä toimilla on tutkitusti positiiviset vaikutukset. Lumihomeen torjunta-aineiden käyttö, kylvöt palautumisen edistämiseksi, syksyn ravinteiden saanti ja säätö sekä kuivatus toimivat tutkitusti. Sen sijaan jään tai lumen poistamisesta, talvisuojauksesta tai myöhäissyksyn ilmastointien vaikutuksista ei ole kunnollista tutkimukseen perustuvaa näyttöä.
Watkinsin mukaan talvituhojen tutkimustietoa ei ole riittävästi tarjolla, koska dataa tulisi kerätä huomattavasti enemmän, useammilta kentiltä ja pidemmän aikaa. Lisää tietoa aiheesta löytyy osoitteesta sterf.org/fi

Ilmastonmuutoksen vaikutukset

Ilmaston lämpeneminen voisi toimia golfin eduksi ja siltä se on muutamina vuosina tuntunutkin. Pelaamaan on päästy jopa helmikuun lopulla, eräänä vuonna joku kertoi pelanneensa Suomessa golfia kaikkina kuukausina. Ilmastonmuutoksen ongelmana on ääriolosuhteiden lisääntyminen. Kun sataa, sitä vettä tulee paljon kerralla. Hellejaksot tuntuvat pitenevän ja ne aiheuttavat huomattavaa kuivuutta, kuten Etelä-Euroopassa tänä vuonna on tapahtunut. Joinain talvina lunta tulee todella paljon ja koska lämpötilat sahaavat, jäätä syntyy jatkossakin.

Tulisiko golfkenttien varautua paremmin poikkeusoloihin kenttämestarin lisäbudjetilla? Sellaisella, jolla voisi hankkia lisäkäsiä kentän haasteita paikkaamaan. Vai pitäisikö meidän pelaajien hyväksyä kentän vaihteleva kunto? Tänä vuonna on tällaista, ensi vuonna jotain muuta.