FGMA:n seminaari 24.11.2022

FGMA:n seminaari kokosi kattavasti yhteen golfalan johtoa.
Aarni Nordqvist, Golfliitto

Suomen Golfliiton tietopalvelut-yksikön asiantuntija Aarni Nordqvist  selvensi seminaarissa liiton roolia digipalveluiden rakentamisessa. Ensimmäinen kysymys kuuluikin olemmeko varmistamassa, että ohjelmistotoimittajilla on kaikki hyvin vai olemmeko pelaajan etua ajamassa vai peräti kenttien asialla. Liitto käyttää työhönsä golfyhteisöjen rahaa, joten saadaanko sille riittävästi lisäarvoa seurojen ja kenttien mielestä.

Teksti: Jukka Rimpiläinen, Honour-mediat

Aikamatkalla aloitettiin, eli katsaus digitaaliseen historiaan vuodesta 1990. Tuloskortteja täytettiin käsin ja tuloksia siirrettiin seuran isoon vihkoon, ja noin viikon kuluttua tasoitustiedot päivitettiin. Vuonna 1991 liitto toi GK-90 -jäsenhallintaohjelman seurojen käyttöön, ja vuonna 1995 ohjelmisto päivitettiin GK-96 versioon. Samaan aikaan rinnalle tuli OnClub-ohjelmisto ja yksityisten toimijoiden tarjoamia järjestelmiä.
Vuonna 2000 OnClubia käytti 56 kenttää ja NexGolf tuli markkinoille. Vuonna 2002 informaatiotoimikunta julkisti tavoitteenaan keskusrekisterin ja toiminnallisen jäsenkortin synnyttämisen. Liiton omaa pelaajahallintaohjelmistoa pohdittiin ennen vuotta 2010, mutta konsulttiselvityksen perusteella siitä luovuttiin.

 Riittävää yksimielisyyttä ei löytynyt. Vuonna 2010 keskusrekisteri päivittyi verkkotietopalveluksi, ja vuonna 2015 liitto toi Pelaaja ensin -asiakaskokemuksen mittaustyökalun seurojen käyttöön. Vuonna 2017 synnytettiin vihdoin toiminnallinen, digitaalinen jäsenkortti. Vuonna 2020 oli suuri VHS-ponnistus, eli tasoitusjärjestelmän uudistus, jolloin se otettiin liiton järjestelmäksi.

Tässä ollaan nyt

Nykyisessä ekosysteemissä liitolla on keskusrekisteri ja digitaalinen jäsenkortti ja rajapinnat golfpelin osalta. Golfliitolla on yksinoikeus tasoitusjärjestelmään Suomessa, joten kaikkien tasoitusjärjestelmää hyödyntävien toimijoiden tulee se muistaa. Golfliitto toimii portinvartijana ja regulaattorina, ja tasapainoilee sen kanssa, mitä itse kannattaa tuottaa ja mitkä on syytä jättää yksityisten toimijoiden varaan. Jo edellämainittu historia kertoo, että liitolla on oma roolinsa, ja sen lisäksi kannattaa antaa ”kaikkien kukkien kukkia” eli jokaisella yksityisellä toimijalla on mahdollisuus päästä mukaan. Golfliiton roolina on myös katsoa, että sekä golfyhteisöillä että yksityisillä toimijoilla on hyvä olla, sillä niiden kautta lajin elinvoima lisääntyy. Pelaajille on oltava tarjolla lajin harrastamista tukevia digiratkaisuja, jotta he säilyttävät mielenkiintonsa lajiin.

Aarni käytti tässä kohtaa vahvan puheenvuoron verkkotietopalvelun ja tasoitusjärjestelmän roolista kokonaisuudessa. Ilman nykyistä käytäntöä kaikkien kilpailu- tai tasoitukselliseen pelaamiseen liittyvien ohjelmistojen tulisi rakentaa omat rajapinnat tasoitusjärjestelmään, ja se merkitsisi kymmenien tuhansien eurojen kustannusta niille. Nykyinen järjestelmä siis säästää näitä kustannuksia ja on Aarnin mielestä sitä lisäarvoa, jota jäsenmaksuilla liiton toimesta tuotetaan.

eBirdie-jäsenkortti on liiton tuottama golfkansan sovellus, joka on jokaisella rekisteröityneellä harrastajalla. Siellä on pelaajan jäsentiedot, ja se toimii myös tasoitustiedon kotina. Se löytyy muistakin sovelluksista, mutta on jäsenmaksuun liittyvä tieto ja aina eBirdiestä saatavilla. Aarni korosti myös jäsenkortin hyötyjä golfyhteisöille ja muille toimijoille. Kortti on 100 000 pelaajalla ja heistä noin 60 000 käyttää sitä aktiivisesti. Jokainen uusi green card -suorittaja lataa jäsenkortin itselleen. Näille henkilöille voidaan lähettää viestejä, ja golfyhteisöillä on oma kanava käytössään jäsenviestintään eBirdien kautta.

Golfharrastusta on rikastettava

Golftoimialalla on Aarnin mielestä hyvä tilanne digitaalisten palvelujen osalta. Laji on hyödyntänyt digitalisaatiota hyvin eikä syytä ”himmailuun” ole jatkossakaan. Kilpailemme ihmisten vapaa-ajasta muiden lajien kanssa, ja uusimmilla on tietysti myös uusimmat digitaaliset työkalut käytössään. Lajivalintoja tehdään myös toimivien digiratkaisujen pohjalta, saatavuus-varaaminen-maksaminen -pohjalta.

Liitossa halutaan lisätä golfin elinvoimaisuutta varmistamalla myös vendoreiden viihtyvyys ja motivaatio tässä ekosysteemissä. Toki halutaan myös kilpailua vendoreiden kesken, jotta ei jouduta riippuvaiseksi yhdestä toimijasta. Liitossa halutaan pitää mukaantulon kynnys matalana uusillekin palveluntuottajille. Suomi on kansainvälisiä toimijoita ajatellen ehkä liian pieni maa, mutta on niitä kansainvälisiäkin toimijoita mukaan saatu.

Vielä yhtenä näkökulmana Aarni nostaa esiin vaihtoehdon, jossa markkinoille tarvittaisiin tuote tai palvelu, jota kukaan yksityinen ei halua tuottaa, silloin on pohdittava liiton roolia sen palvelun tuottajaksi.

Ruotsissa liitolla on oma pelaajahallintajärjestelmä ja kenttiä noin 500. Rajapintapalveluita on saatavilla, mutta niistä ohjelmista maksetaan lisää. Norjassa on käytössä vain yksi pelaajahallintajärjestelmä, Golfbox tarjotaan kaikille kentille samaan hintaan. Tasoituslaskentakin on Golfboxin käsissä. Mikäli uusi vendor haluaa Norjan markkinoille, neuvottelu käydään Golfboxin kanssa, jolla on 100 % markkinaosuus. Tanskassa Golfbox on käytössä kaikilla kentillä, eikä sopimusta liiton kanssa ole. Vendorit neuvottelevat Golfboxin kanssa mikäli haluavat Tanskan markkinoille. Suomi on siis poikkeus pohjoismaissa ja ainoa todella markkinaehtoinen ekosysteemi. Se onko meidän systeemimme paras, jää toimialan itsensä päätettäväksi.

Toimitukselta

Aikamatka on hyvä tapa tuoda esiin miten kehitys kehittyy ja vauhdilla, sillä eihän siitä ole vasta kuin kolmisenkymmentä vuotta kun tuloksia ja ajanvarauksia kynällä ja paperilla hoidettiin. Edistystä on tapahtunut vaikkei golf olekaan niitä nopeimpia uuden teknologian hyödyntäjiä. Suomen Golfliiton roolia on hyvä silloin tällöin arvioida, ja meidän tilanteemme näyttää erittäin hyvältä, jos sitä vertaa muihin Pohjoismaihin. Tuntuu, että muissa maissa on vain haluttu päästä helpolla ja annettu klubihallinta yhden toimijan tehtäväksi. En ymmärrä miten siellä tapahtuisi järjestelmän kehitystä, kun kilpailua ei ole. Se mikä Suomessa on haasteena on tunnistautuminen eri palveluihin ja siihen toivotaan Golfliitolta apua. eBirdien kautta pääsisi sekä NexGolfin että WiseGolfin ajanvarauksiin yksillä tunnuksilla. Se olisi varmaan kaikkien etu.

FGMA:n seminaaripäivä päättyi panelikeskusteluun, johon osallistuivat vas. Mika Nieminen, Jussi Patopuro, Aarni Nordqvist ja Visa Poropudas. Panelikeskustelun juonsi Pekka Palmunen.