Suomi Golfin toimialapäivä 25.11.2022

Perjantaiaamuna klo 9.00 alkaen meidät perehdytettiin aivojemme toimintaan aivotutkija Katri Saarikiven toimesta. Saarikivi oli jakanut esityksensä kolmeen osaan, muutos, oppiminen-luovuus-empatia ja digitaalinen maailma. Miksi muutos on osalle hankalampaa kuin toisille, miten oppimista voidaan tukea ja mitä taitoja digitaalinen maailma meiltä vaatii?

Teksti: Jukka Rimpiläinen, Honour-mediat

Saarikiven mukaan aivomme ovat tottuneet muutokseen, sillä siihen koko evoluutiomme on perustunut. Viime vuosina muutoksesta on tullut pysyvä olotila, ja moni pohtii miten tällaisesta tilanteesta voidaan selvitä. Ihmisen pitkän kehityksen aikana tapahtui sellainenkin radikaali muutos, jossa meidän piti yhtäkkiä muuttaa metsästä savannille. Vastaava muutos olisi mille tahansa muulle eläimelle merkinnyt sukupuuttoa, mutta jostain syystä ihminen osasi sopeutua tähänkin muutokseen. Otettiin käyttöön teknologiaa (kivisiä keihäänkärkiä), jolla vahvistettiin ihmisen heikkouksia. Oltiin luovia, ja itse asiassa jo tuolloin kylvettiin siemen digiaikaan sopeutumiseen.

Ihminen on hypersosiaalinen

Millään muulla maapallon otuksella ei ole näin suuri tarve ja kyky sosiaaliseen vuorovaikutukseen ja laaja-alaiseen yhteistyöhön. Syy tällaiseen käytökseen johtuu tosin vähemmän ylevistä syistä. Ihminen on muihin suurpetoihin verrattuna pieni, hidas ja heikko. On ollut pakko tehdä yhteistyötä, jotta selviämme ympäristön asettamista haasteista. Muutos on ohjannut meitä kollektiivisen oppimisen suuntaan ja antanut meille luovan ajattelun ja empatian kyvyt.

Katri Saarikivi. Kuva Arto Wiikari 2017.

Teknologia tunkee aivojen alueelle

Monia ihmisen älyllisiä toimintoja voidaan siirtää koneelle ja se herättää meissä huolta. Ovatko koneet pian meitä älykkäämpiä? Saarikiven mielestä ne jo ovat. Esimerkiksi ihmisen muisti on todella huono, ja onneksi muisti on helposti ulkoistettavissa vaikkapa älypuhelimelle, joka on paljon tarkempi ja luotettavampi.

Jopa empatian alueelle on tulossa chatbotteja ja robottiterapeutteja. On myös keinoälyyn perustuvia luovia algoritmejä vaikka runojen ja esseiden kirjoittamiseen ja maalausten maalaamiseen. Koneoppiminen kehittyy vauhdilla, silti ihmisen aivot ovat monissa asioissa edellä, esimerkiksi tilannetajun ja soveltamisen osalta.

Onko työuupumus merkki muutoksesta?

Viime vuosina on usein uutisoitu työuupumuksesta ja Saarikivi on huomannut työn muuttuneen vaativammaksi. Muutosaika, jota elämme vaatii enemmän luovuutta ja ratkaisukykyä. Työn laatu on muuttunut eikä sen organisointi ole pysynyt muutoksessa mukana.

Epävarmuus aktivoi aivojen stressiosioita

Epävarmuus on aivojen näkökulmasta ikävä olotila. Aivot muodostavat mallin miten kaiken tulisi toimia, ja mikäli tällaista mallia ei ole luotavissa se kuluttaa valtavasti niiden energiaa. Tällöin saatetaan palata vanhoihin tapoihin, ihan vaan siitä syystä, että ne ovat tuttuja ja turvallisia. – Kukaan ei mene paniikkiin, mikäli kaikki menee suunnitelman mukaan – vaikka suunnitelma olisikin kammottava. Repliikki on eräästä elokuvasta, ja Katri Saarikivi pitää sitä nerokkaana. Meissä kaikissa on sisällä muutosvastarinta, jos joudumme epävarmuustilaan. Muutosta haluttaessa on vaihtoehtoisia malleja ja niitä tukevaa tietoa esiteltävä runsaasti.

Laiskuus on ilomme, myös aivoille

Aivot yrittävät kaikin tavoin säästää energiaa, vaikka nykyisin elämmekin yltäkylläisyyden maailmassa. Siksi muutos ja uuden oppiminen vaativat motivaatiota ja palkkiota. Tulemme tunteiden maailmaan, sillä tunteet ja oppiminen nivoutuvat kiinnostavalla tavalla toisiinsa. Tunteet ovat aivoissa arvon ja merkityksen signaaleja.

Niistä ensimmäinen on uteliaisuus, jonka herättäminen valmistaa meidät oppimaan uutta. Toinen tunne on ällistyminen, joka ikään kuin pudottaa aivojen suojamuurin ja uutta tietoa otetaan vastaan helpommin. Tällä on myös huonona puolena se, että se uusi tieto saattaa tällöin olla myös ihan huuhaata.

Ällistyttävissä asioissa on yhteistä niiden mittaamattomuus, olivatpa ne sitten luontoelämyksiä, taidetta, ihmisiä jne. Se tekee ihmisen nöyräksi ja antaa mahdollisuuden uuden oppimiseen. Vaihtoehtona on omaan tietoon uskominen, minun mallini on ainoa oikea, eikä maailmalla ole mitään uutta annettavaa.

Aivotutkija toistaa vielä uudelleen, että ulkona käveleminen vihreässä maisemassa lisää luovuttaa, vink vink.

Luova ajattelu edellyttää joutenoloa

Joillekin parhaat ideat tulevat saunassa, toisille kävelylenkillä, juuri silloin kun aivot pääsevät harhailemaan, eikä tarkkaavaisuutta johonkin tehtävään sillä hetkellä tarvita. On tutkittu, että kun ihminen pääsee ulos, ympäristöön, jossa on vihreää, ideoita syntyy enemmän. Tätä ajatusmallia on myös viety sisätiloihin, eli mitä enemmän luontoa voidaan sinne tuoda, luovuus paranee, koska ihminen voi paremmin. Aivotutkija toistaa vielä uudelleen, että ulkona käveleminen vihreässä maisemassa lisää luovuttaa, vink vink.

Vuorovaikutus ja empatia

Empatia ei yllättäen olekaan tunne, vaan kyky ymmärtää toisia ihmisiä, asettua toisen asemaan ja jakaa kokemuksia sekä tahdistua toisen kanssa. Empatia on taitokokoelma, jota voi hyödyntää monissa tilanteissa. Mikäli empatia toimii kahden ihmisen välillä se lisää luottamusta. Kokemus siitä, että meissä on jotain samaa, tukee sitä. Se on siis monen yhteisön koossapitävä voima.

Onko kaiken oltava digiä?

Empatian ja vuorovaikutuksen saralla on helppo sanoa missä raja menee. Japanissa oli kehitetty robottipappi, joka osasi suorittaa hautajaisseremonian, mutta kukaan ei halunnut robottia seremoniaa johtamaan. Raja tuli vastaan.

Mikä golfissa on pysyvää, sellaista, joka ei muutu vaikka maailma ympärillä muuttuisi? Mikä on tarve mihin se vastaa? Onko se rentoutumisen tarve, ja miten digitalisaatio voisi niitä tarpeita tukea? Lähtekää liikkeelle golfin ytimestä ja miettikää millaisia työkaluja siihen tarvitaan, aivotutkija Saarikivi summaa.

Toimitukselta

Erinomainen esitys, joka antoi ennenkaikkea toivoa siitä, että kyllä näistäkin ihmiskunnan haasteista selvitään, koska on selvitty ennenkin ja ehkä vielä kovemmistakin. Selvisi myös miksi ihmiset ovat muutosvastaisia ja osa ihmisistä helposti harhaanjohdettavissa. Siihen riittää olemalla ällistyttävä. Golfin terveysvaikutukset korostuvat myös aivoja tutkimalla, ja vihreä ympäristö lisää luovuttaa. Pitäisikö näitä alkaa käyttää lajin markkinoinnissa. Mainosalan ihmiset, pelatkaa golfia. Muusikot, tanssijat ja muut taiteilijat, tervetuloa luovuuden kehtoon.

Esitys on aina hyvä silloin, kun mieltä askarruttaneet kysymykset saavat perustellun vastauksen. Kiitos vierailustasi Katri Saarikivi.