Missä golf on ja mihin se on menossa?

Missä golf on ja mihin se on menossa?

Suomessa on noin 150.000 golfaria. Viimeisintä kasvupyrähdystä edelsi 12 vuoden pysähtyneisyyden aika. Kasvua vauhditti viimeisen vuoden kestänyt koronapandemia, mutta kasvulle nähtiin merkkejä jo vuoden 2019 aikana. Laji oli hienoisessa kasvussa pelaajamäärillä mitattuna. Mutta minkäkokoisesta toimialasta puhutaan, kun otetaan huomioon kaikki toimijat? Miten toimiala toimii tällä hetkellä ja minne olemme matkalle?

Teksti Antti Hiltunen, Suomen Golfkentät ry, toimitusjohtaja

Viimeiseen kysymykseen saan paljon viisaiden ja viisastelijoiden ennusteita ja arvioita. Kuulun myös itse näihin viisastelijoihin, mutta pyrin itse aina tekemään arvioita tulevasta perustuen historiaan ja tietoon, mutta sortuuhan tässä väkisinkin itse välillä ennustamaan tulevaa. Totuus on, ettei kenelläkään ole kristallipalloa, josta katsoa, mikä tulevaisuudessa lajia odottaa. Kuluttajien käyttäytymistä voidaan tutkia ja tehdä arvioita siitä, miten esimerkiksi tämän päivän lapset ja nuoret tulevaisuudessa kuluttavat. Näissäkin arvioissa on menty kyllä monesti metsään. Ei varsinaisesti siinä, mitä he haluavat ja minkälaisia kuluttajia heistä tulee, vaan siinä miten se näkyy käytännössä.

Liikuntaa muntapapelata-hengessä

Huoli ihmisten fyysisen ja henkisen kunnon ylläpitämisestä tulevaisuudessa on noussut kuumaksi puheenaiheeksi koronavuoden aikana, kun ihmisillä ja etenkin lapsilla on ollut omaehtoisen liikunnan rinnalla vain vähän vaihtoehtoja. Golf on onneksi yksi niistä lajeista, jotka ovat voineet tarjota ihmisille helpotusta tähän puutteeseen ja se näkyy harrastajamäärissä. Jos puhutaan siitä mitä golf on, voidaan todeta, että kaikkien suomalaisten kannattaisi aloittaa golfin harrastaminen. Golf on rauhallista liikuntaa ulkoilmassa luonnonhelmassa ystävien tai perheen kesken. Golf tarjoaa myös jännitystä kilpailemisen kautta ja laji mahdollistaa erilaisia tapoja harrastaa #muntapapelata-hengessä. Älkää nyt kuitenkaan näillä minun listaamillani faktoilla lajia kavereille myykö. En usko, että terveellisyys sinänsä on kovin seksikästä tai syy aloittaa pelaamista. Jätän tämän asian pohtimisen ja ratkaisemisen samoille ihmisille, jotka ovat cross fitistä, personal trainingistä, mindfullnessista ja esimerkiksi esportsista tehneet suosittuja.

– Kaikki harrastaisivat vain sitä lajia, joka vie vähiten aikaa.

Väitteet todistettu vääriksi

Koronavuosi todisti mielestäni myös vääräksi väitteen, ettei golf voi kasvaa, koska meillä on lajin kasvulle asetettuja kynnyksiä kuten green card. Toinen väittämä on se, että golfkierros kestää liian kauan. Pitäisi rakentaa 12 reiän kenttiä. Ja kuuden. Minusta tässä väittämässä on kaksi typerää asiaa; ihminen löytää aikaa asioihin, joista hän pitää. Jos tämä väittämäni ei pitäisi paikkansa, kaikki harrastaisivat sitä lajia, joka vie vähiten aikaa. Ja toiseksi meillä on jo 9 reiän kierros. Tämä löytyy valtaosan kenttien infrastruktuurista. Mielestäni 9 reiän kierros on aivan mahtava tapa lyhentää harrastamiseen käytettyä aikaa. En ainakaan itse haluaisi muuttaa lajia vain kasvun takia. Olen itse valmis perustelemaan ja myymään lajia sellaisena kuin se on. Golfin ja meidän golfareiden itsetunto on surkea, jos emme pysty myymään lajia sellaisena kuin se on. En ole kuitenkaan muutosvastainen. Toivon, että golfin pelaamiselle, golfvälineiden myymiselle, golfmatkailulle ja jopa golfin järjestötoiminnalle löydetään uusia tapoja toimia ja asiakkaille syntyy enemmän vaihtoehtoja. Tällainen nopea kehittyminen voi olla tulevaisuudessa golfin kilpailuetu muihin lajeihin verrattuna.

Asiakkaiden poisvalitseminen

Miten golfia sitten tulevaisuudessa kulutetaan? Arvaukseni on, että oman pelaamisen ja kuluttamisen tapoja syntyy enemmän ja syntyy ns. heimoja. Mitä tämä tarkoittaa käytännössä? Tässä voisi ajatella niin, että golfyhtiö ja seura tarjoavat toiminnalle puitteet, joiden sisällä golfia voidaan pelata ja kuluttaa oman heimon tavalla. Tulevaisuudessa ei enää siis kaikkia harrastajia niputeta edes golfyhteisön (= golfyhtiö + golfseura) osalta yhdeksi ryhmäksi, vaan syntyy erilaisille pienemmille harrastajaryhmille sopivia palvelupaketteja eli tapoja kuluttaa. Yksi golfyhteisö ei enää myöskään tavoittele kaikkia harrastajia vaan syntyy profiloitumista ja myös golfyhteisö alkaa poisvalitsemaan asiakkaita. Eli määrittelemään sen, ketä varten kyseinen golfkenttä ei ole olemassa. Tämä vaatii taloudellista puskuria, suunnitelmallisuutta ja kärsivällisyyttä. Mutta tällainen lisääntyvä golfyhteisöjen välinen kilpailu synnyttää varmasti uusia palveluja, toimintatapoja ja nopeuttaa kehitystä.

– Tällaisesta anonyymistä vertailutiedosta olisi mikä tahansa toimiala kiinnostunut.

Kilpailu luo aina uutta liiketoimintaa ja nopeuttaa kehitystä. Golfkenttien välinen kilpailu on lisääntynyt, mutta yhteinen tahto toimialan kehittämiseen on edelleen säilynyt. Pidän tätä erinomaisena asiana ja toimintamallina. Haluaisin kuitenkin nähdä vielä enemmän benchmark-tietoa ja sen hyödyntämistä. Tällaisesta anonyymistä vertailutiedosta olisi mikä tahansa toimiala kiinnostunut. Olisivat varmasti valmiita maksamaan tiedosta suuriakin summia. Golfissa meillä on vahva toimialajärjestöjen yhteenliittymä ”Suomi Golf”, jonka avulla ja käsissä tätä tietoa voidaan hyvin käsitellä ja varmistaa alan rehti kilpailu. Kilpailu, josta hyötyvät loppukädessä asiakkaat ja palveluiden tuottajat.

Golfin tulevaisuus. Olemme toivottavasti matkalla Suomen suurimmaksi lajiksi ja pitkälle kasvun tielle. Golfin suurin mahdollisuus tulevaisuudessa on oikeanlainen markkinointi ja brändin rakentaminen. Peli jonka parissa suomalaiset kävelivät vuoden 2020 aikana noin 40 miljoonaa kilometriä. Ja ei. Se viesti ei ole kävelykilometrit.

Golfin etua ajamassa!

Kaikki julkaistut Honour-Golf -digilehdet löydät täältä >

Vastaa