Golfissa rikottiin ennätyksiä:
Harrastajien määrä nousussa ja keski-ikä laskussa

Golf elää Suomessa vahvaa nousukautta. Virallinen jäsenmäärä elokuun lopussa tehdyssä vuositarkastuksessa oli 161 635, joka on lähes 5 000 jäsentä enemmän kuin viime vuonna (156 708).

Jäsenmäärän yli kolmen prosentin kasvu vahvistaa lajin asemaa yhtenä Suomen suosituimmista liikuntaharrastuksista. Lajina golf on rekisteröityneiden harrastajien määrässä mitattuna Suomen suurin. "Olemme selvästi uudella tasolla lajin vetovoimassa. Onnittelut kaikille golfyhteisöille hyvästä työstä harrastamisen edistämisessä ja uusien pelaajien tukemisessa”, Golfliiton toiminnanjohtaja Juha Korhonen sanoo.

Lajin kasvutrendistä saa hyvän kuvan, kun vertaa nykyistä jäsenmäärää vuoteen 2018, jolloin Suomessa oli noin 139 000 golfin harrastajaa. Seitsemässä vuodessa rekisteröityneiden pelaajien määrä on kasvanut lähes 23 000:lla. ”Golfin jatkuva kasvu osoittaa, että upea ja vuosisatoja vanha lajimme on onnistunut uudistumaan ja puhuttelemaan uusia harrastajia”, Korhonen näkee.

Jäsenmäärä kasvoi vuoden takaiseen verrattuna miehissä, pojissa ja tytöissä, mutta naisten määrä pysyi käytännössä samana kuin viime vuonna. Erityisen ilahduttavaa on golfin suosion kasvu junioreissa. Alle 21-vuotiaiden poikien määrä kasvoi yli 13 prosenttia ja tyttöjen yli 7 prosenttia. Golfseuroihin kuuluu nyt yhteensä 20 212 juniori-ikäistä pelaajaa. ”Golfia harrastavien juniorien määrä ylitti meillä 20 000 jäsenen rajan. Tämä on merkittävä virstanpylväs suomalaiselle golfille”, Korhonen iloitsee.

Yhtenä syynä golfin määrän kasvulle Korhonen näkee sen, että golf on maineestaan huolimatta edullinen harrastus – erityisesti junioreille.

Keski-ikä laskussa

Golfin harrastajien keski-ikä on laskenut tällä vuosikymmenellä hitaasti mutta varmasti. Nyt uusien jäsenten keski-ikä on noin 31 vuotta, kun vielä kolme vuotta sitten keski-ikä oli kaksi vuotta suurempi.

Erityisesti nuoret miehet ovat löytäneet golfkentille. Suomessa 30- ja 31-vuotiaat miehet muodostavat harrastajien keskuudessa jo suurimmat ikäluokat. Nuorten aikuisten ja juniorien määrän lisääntymisen ansiosta golfin harrastajien keski-ikä oli elokuun lopussa puoli vuotta vähemmän kuin vuotta aiemmin eli 47,3 vuotta. ”Juniorien ja nuorten aikuisten kiinnostus lajia kohtaan antaa vahvan signaalin siitä, että golfin tulevaisuus näyttää erittäin hyvältä”, Korhonen toteaa.

Vaikka golfarien keski-ikä laskee, unohtaa ei sovi lajin merkitystä vanhempien ikäluokkien tärkeänä liikuttajana. Yhden golfkierroksen aikana tulee käveltyä jopa 15 000 askelta, joten golfilla on kosolti positiivisia kansanterveydellisiä vaikutuksia.

Golfliitto teetti muutama vuosi sitten Suomen liikuntatieteellisellä seuralla SROI-analyysin, jossa tutkittiin golfin vaikutuksia yhteiskuntaan. Siinä kävi ilmi, että golf vähentää terveysvaikutuksiensa avulla terveydenhuollon kustannuksia peräti 81 miljoonalla eurolla. ”Golf tukee liikunnallista elämäntapaa, sillä 90 prosenttia golfareista ylittää aikuisten liikuntasuositukset”, Korhonen toteaa.

Tarvitaanko kenttiä lisää?

Jäsenmäärän kasvu kohentaa lajin elinvoimaa ja tuottaa yhteiskunnallista hyvää, mutta tuo mukanaan myös tiettyjä haasteita. Erityisesti kasvukeskuksissa golfkenttien kapasiteetti alkaa nimittäin olla koetuksella. Suomessa on nyt keskimäärin lähes 1 200 rekisteröitynyttä pelaajaa 18 reikää kohti, kun optimaalisena määränä pidetään 800–900 aktiivista pelaajaa.

Golfliitossa tervehditäänkin ilolla paitsi uusia golfkenttähankkeita myös vanhojen golfkeskusten laajennuksia, joita onneksi on suunnitteilla. Golfliitto tukee kaikki uusia hankkeita tarjoten muun muassa asiantuntija-apua hankkeiden eri vaiheissa. Esimerkiksi Golf Pirkkalan ja Oulu Golfin yhdeksän reiän suunnitellut laajennukset helpottaisivat lähivuosina tilannetta Tampereen ja Oulun suunnalla.

Vantaan kaupunki on puolestaan ilmoittanut, että se aikoo kunnostaa Vantaan Petikkoon rakennetun ja sittemmin konkurssiin päätyneen Vantaan Golfpuiston 9-reikäisen golfkentän pelikuntoon, mahdollisesti jo ensi kesäksi. Käytännössä kyseessä olisi Suomen ensimmäinen kunnallinen golfkenttä – ja tärkeä lisäys pääkaupunkiseudun golftarjoamaan.

Suomessa golfkentät on perinteisesti rakennettu pelaajien varoilla, mutta rahoituksen saaminen uusiin kenttähankkeisiin on viime vuosina osoittautunut vaikeaksi. ”Vantaan päätös on erittäin mielenkiintoinen avaus, jota tuemme sen minkä pystymme. Kunnallisten kenttien yleistyminen Suomessa auttaisi vastaamaan voimakkaasti kasvaneeseen kysyntään ja toisi golfin terveyshyödyt mahdollisimman monen ihmisen ulottuville”, Korhonen kertoo.

Lisätietoja:

Juha Korhonen
Toiminnanjohtaja, Suomen Golfliitto
juha.korhonen@golf.fi
0400-722 876