Golf Talman uusi kastelujärjestelmä
on tehokas ja taloudellinen

(Teksti: Jukka Rimpiläinen/SGK)

Haaponiemi kertoo, että jo hankkeen suunnitteluvaiheessa otettiin pelikierrosmäärien pieneneminen huomioon, eli se oli jo budjetissa. Tässä vaiheessa kesää kierrosmääriä ei ole vielä raportoitu, joten oletusarvoilla mennään. Oletuksena oli myös, että 9 reiän kierrosten pelaaminen lisääntyy ja pelaajat ikään kuin löytävät ”uuden tuotteen”, mutta näin ei Haaponiemen mukaan ole käynyt. – Ensin Talmassa varataan pelit 18 reiän kentälle ja kun sinne ei enää mahdu, varataan pelit 9 reiän kentälle. 9 reikää on siis remontin aikana pelattavissa remontissa olevalla kentällä. Pelaajat myös varaavat toisen ysin ensimmäisen perään, eli siinä valossa talmalaisille 18 reiän pelaaminen on vakio. Syytä tähän kannattaa varmaan pohtia enemmänkin, mutta nopeasti ajateltuna talmalaiset ovat ehkä pelillisesti aktiivisempia ja nuorekkaita, joille pelkkä ysi ei riitä. Ehkä syksyllä jäsenistöltä voisi asiaa jopa kysyä.

Projektiosaamisessa puutteita
Haaponiemi harmittelee edelleen, ettei Suomesta löydy tällaisen projektin hallintaan keskittynyttä yritystä. Toisaalta vastaavia projekteja on hyvin vähän tehty, joten kenelle se kuuluisi? Hän kertoo puhuneensa asiasta mm. tavarantoimittajille, joiden hänen mielestään voisi olla luontevaa ottaa projekteissa isompaa roolia projektikokonaisuuden hallinnoinnissa tai ainakin siinä auttamisessa. Talman toimitusjohtaja oli myös saanut vastikään puheluita kollegoilta, joilla vastaava remppa on alkamassa tai tulee pohdintaan lähitulevaisuudessa. – Olen ohjeistanut saamani kokemuksen pohjalta mitä asioita on hyvä huomioida ja mitä on hyvä selvittää tai kysyä, koska niistä eivät suunnittelijat, tavarantoimittajat tai urakoitsijat automaattisesti välttämättä osaa tai muista kertoa.
– Mikäli jokainen toimitusjohtaja vuorollaan joutuu tekemään saman kuin minä, niin paljon menee ylimääräistä aikaa ja vaivaa, ehkä joku urakka voi jäädä jopa toteuttamatta tiedon puutteen takia, tai tietämättömyys voi johtaa jopa kalliisiin virheisiin, jotka voivat nostaa kustannuksia merkittävästikin tai ainakin aiheuttaa paljon harmia ja haittaa, Haaponiemi varoittelee.

Alihankkijoiden toiminta
– Kaikki on sujunut todella hyvin, Haaponiemi vakuuttaa. – Tavarat tulevat toimittajilta sovitusti ja aikataulussa, ja hanke etenee urakoitsijan tekemänä sovitulla tavalla. Koko ajan tapahtuu; yksi alihankkijan tiimi tekee runkoputkistoa, toinen rakentaa monilinjaista kastelujärjestelmää ja kolmas saattaa olla jo siistimässä kentälle jäänteitä jälkiä. Laakson kenttä on jo valmiina ja Masterin puolta rakennetaan, Haaponiemi kiittelee. Työporukka on hyvin kansainvälistä ja ahkeraa. – Pelkäsin ennalta, että projektin aikana joudutaan istumaan pitkissä palavereissa ongelmia ratkomassa, mutta siltä on ainakin toistaiseksi säästytty, hän naurahtaa.
Työ oli sovittu aloitettavaksi 15. huhtikuuta 2024, ja alun perin oli jopa varauduttu siihen, ettei kaikkea saada kuluvan vuoden aikana valmiiksi. Alihankkija kasvatti organisaatiotaan ja sillä varmistettiin hankkeen nopeampi läpivienti. Työmiehet saapuivat paikalle jo huhtikuun alussa, tuli koneet ja parakit ja kaikki näytti hyvältä. Yllättävä takatalvi keskeytti työt, ja sulanut lumi aiheutti lisäongelmia kaivettujen kuoppien täyttyessä vedellä. Onneksi toukokuu oli työnteon kannalta loistava ja aikataulu saatiin kirittyä kiinni. Siihen vaikutti myös ahkera työporukka, joka tekee pitkää päivää ja myös viikonloppuja aikataulun eteen. Myös työnjälki on siistiä, jolloin kenttä palautuu nopeasti pelattavaan kuntoon. – Sekä osaaminen että asenne ovat olleet huippua, Haaponiemi kiittelee.

Tiedon kerääminen hankkeesta
Haaponiemi esittelee as-built (kuten rakennettu) -kuvaa, joka syntyy hankkeen edetessä. Siihen kerätään tarkkaa tietoa runkoputkistosta, kastelulinjoista, venttiileistä ja sadettimista sähköistyksineen sekä kaikesta muusta asennetusta. Kaikkien sijainti piirtyy karttaan riittävällä tarkkuudella, toimiihan syntynyt kuva myös laskutuksen perusteena. Kaikki osapuolet katsovat samaa kuvaa ja hyväksyvät sen hankkeen edetessä. Kun kaikki 18 väylää on rakennettu, kahdella eri kentällä, on dokumentoitu iso osa projektia. Myös niitä perusteita, miksi jollakin kohtaa tarvitaan jopa 4 sadetinlinjaa rinnakkain, ja miksi joku sadetin päätettiin suunnitelmasta poiketen siirtää toisaalle paikan päällä havaitun tarpeen mukaan.

Talman tapauksessa vanha kastelujärjestelmä pidettiin toiminnassa uuden rinnalla niin kauan kunnes uusi otettiin käyttöön. Uuden järjestelmän asennuksen yhteydessä tapahtuva dokumentointi tuo myös nämä tiedot ajan tasalle ja tulevaisuutta varten. Vanhan järjestelmän kolmekymmentä vuotta sitten tehty dokumentointi oli sen ajan tapaista eikä yhtä tarkkaa, kuin mihin tämän päivän digitalisaatiotekniikalla päästään.
– Edelleen syntyy tosi paljon myös ns. hiljaista tietoa, joka ei välttämättä tallennu minnekkään, Haaponiemi pohtii ja heittää kysymyksen, kenen tehtävä olisi tallentaa nämä tiedot. Erityisesti osaamista ja tietoa syntyy projektin kokonaishallintaan, mutta myös lukuisiin yksittäisiin pieniin asioihin, joilla on kuitenkin suuri merkitys koko projektin onnistumisen kannalta.

Työtapojen kehittyminen
Talmassa on toteutettu käytännönläheistä työtapaa, jossa suunnitelmakuvissa olevien venttiilien, putkien ja sadettimien paikat on tarkistettu vielä paikan päällä. Suunnitelmakuvissa sadettimet on mittojen mukaan oikein, mutta paikan päällä niiden huomataan kastelevan turhia alueita, tai huomataan ettei kastelua saada jollekin halutulle alueelle riittävästi. Väylille sadettimien paikat merkitään pienillä lipuilla, jolloin ns. työmaakokouksissa niiden sijaintia arvioidaan sekä asentajien että kenttähenkilökunnan toimesta. Yhden sadettimen lisäys tai poisto tai siirtäminen vaikuttaa myös muihin sadettimiin, ja se on aina huomioitava. On myös oleellista onko paikka auringossa vai varjossa ja millaiset ovat kentän muodot ja muut olosuhteet.
Järjestelmän testauksessa Laakso-kentällä oli upea hetki, kun erään alueen kaikki 30 sadetinta laitettiin yhtä aikaa päälle. Sen nähtyään on helppo ymmärtää miksi vanhan järjestelmän 12–14 tunnin läpimenoaika saadaan typistettyä kuuteen tuntiin, vaikka sadetinten määrä yli tuplaantuu, ja miten paljon enemmän uuden järjestelmän pumppaamossa on tehoa ja putkissa niiden koon mukanaan tuomaa kapasiteettia. Kastelu voidaan nyt toteuttaa kokonaisuudessaan yön aikana, mikä on monella tapaa hyödyllisempää, kuin sadetuksen tekeminen myös päivisin.
Uusilla sadettimilla saadaan tehokkaasti toteutettua juuri se tarvittava kastelu, jota kasvukerros tarvitsee. Ei liikaa eikä liian vähän millekään alueelle. Jokaista sadetinta voidaan säätää juuri sen alueen tarpeiden mukaisesti mitä kohtaa kyseinen sadetin kastelee. Ja tulevien vuosien aikana järjestelmää optimoidaan huippuunsa.

Remonttitiedotuksen palautteet
Tiedotus käynnistyi jo pari vuotta sitten, jolloin hanketta esiteltiin ensimmäisiä kertoja osakkaille. Infotilaisuuksissa ja yhtiökokouksissa hankkeen tarpeellisuudesta kerrottiin avoimesti, olihan taustalla myös arvostetun brittiyhtiön arvio nykyisen kastelujärjestelmän korjaamisesta versus kokonaan uuden rakentamisesta. Osakkaiden päätöksellä se päätettiin rakentaa uudelleen, ja se oli varmasti viisas päätös. Onhan kentän strategiassa suorastaan vaatimus siitä, että kentät ovat huippukuntoiset: GolfTalma tarjoaa aktiiviselle ja tavoitteelliselle golfarille Suomen parhaimmistoa olevat kolme kenttää ja harjoitusalueet.
Aktiivista tiedotusta on jatkettu toimitusjohtajan toimesta omalla projektisivulla, jossa hankkeen etenemistä on voinut seurata. Tässäkin pätee se vanha toteamus, että kun tiedotat tarpeeksi ja oikein, ei synny arvailuja ja huhupuheita. Haaponiemen mukaan ihmisten kiinnostus on ollut aitoa, onhan kyseessä mittava hanke.

Toimitusjohtajan ajankäyttö
– On vaadittu venymistä varsinkin projektin alkuvaiheessa, jolloin piti selvittää ja varmistaa monia asioita. Hanke on niin iso, että siihen on pitänyt panostaa aikaa ja resursseja. Tunteja on käytetty, mutta kastelujärjestelmän uusiminen on nyt prioriteetti ykkönen, joten sen mukaan mennään. Käyn joka päivä seuraamassa projektin etenemistä ja haluan olla jatkuvasti tietoinen asioiden tilasta. Pari tuntia siihen menee päivittäin, joskus enemmänkin, arvioi Haaponiemi. Onneksi kaikki on sujunut hyvin, joten stressitasot ovat pysyneet hallittavalla tasolla. Kastelujärjestelmän asiantuntijaksi kentälle palkattu Matti Ekholm seuraa tiiviisti uuden järjestelmän rakentamista ja ottaa sen käyttöä haltuunsa pala kerrallaan. Samalla hän varmistaa, että vanhaa järjestelmää voidaan hyödyntää loppuun saakka. Matin rooli tulee jatkossa korostumaan, kun järjestelmää ryhdytään toden teolla kokemusten pohjalta optimoimaan. Matti on samalla suorittanut kentänhoitajan tutkinnon.

Kastelujärjestelmät tiensä päässä
Monilla kentillä Suomessa kastelujärjestelmät ovat tulleet tiensä päähän, joten Golf Talman remonttia seurataan kiinnostuneena. Kastelu- ja kuivatusjärjestelmiltä tullaan tulevina vuosina vaatimaan paljon, sillä ilmastonmuutoksen aiheuttamat sään ääri-ilmiöt lisääntyvät. Kuumat, kuivat jaksot pitenevät, ja kun vettä sataa, sitä tulee paljon ja pitkään. Golf Talmassa tehtiin kahden vuoden aikana riittävät selvitykset, ja samalla hankkeesta tiedotettiin osakkaille. Yhtiökokous valtuutti hallituksen hankkeeseen ja lopputulos on seuraavien vuosien aikana kaikkien arvioitavana. Rakennustapa, 9 reiän sulkeminen kerrallaan peliltä remontin ajaksi, mahdollisti myös muiden, pienten remonttien tekemisen kentällä samaan aikaan. Talmassa on korjattu remontin aikana suljetulla ysillä olleita ongelma-alueita, joiden hoito on ollut hankalaa, koska vanhan kastelujärjestelmän peitto ei ole riittänyt näiden kohtien kastelemiseen. Nyt uusi järjestelmä kattaa ja kastelee laajemman osan kentästä, jolloin myös kentänhoito näiden kohtien osalta helpottuu ja paranee. Kunhan koko remontti tulee valmiiksi, ja saadaan lopullinen hankeselvitys, Haaponiemestä tullee suosittu esiintyjä eri tapahtumiin. Kovaa dataa ja hiljaista tietoa kannattaa jakaa, jotta tulevat projektit muilla kentillä sujuisivat vähintään yhtä hyvin.

Lue lisää projektista Golf Talman sivuilta>