Hirsala Golfin kastelujärjestelmän Toro-päivitys ​​​​​​​

Kastelu ja kuivatus ovat kaksi isoa teemaa kentällä, jossa halutaan tarjota laadukas pelikokemus. Veden käytölle nousee tulevaisuudessa rajoitteita, joten on hyvä olla asiassa aktiivinen ja optimoida veden käyttöä jo ennakoiden. Janne Lehto jakoi esityksensä neljään pääkohtaan, joista lähtötilanteessa kentälle oli jo rakennusvaiheessa asennettu Bailoy-ohjattu kastelujärjestelmä Toron sadettimilla. Toron vuonna 2023 julkaisema LAC-ohjaus oli ratkaisu Hirsalan toiveisiin. Sen avulla pystytään ohjaamaan nykyistä AC-pohjaista kastelujärjestelmää vaihtamalla kooderit, smart-hubi ja tietokone ohjelmistoineen. Saatiin 2-3 viikon aikana kyseinen muutos tehtyä, ja vielä kiireiseen kesäaikaan. Hakon Toni Nummelinin rooli oli muutostyön aikana merkittävä. Janne Lehto pitää nykyistä järjestelmää ”hybridinä”, sillä nyt tieto kulkee kahteen suuntaan ja ollaan lähempänä nykyaikaista, digitaalista järjestelmää.

Koulutus ja osaamisen kehittäminen
Uuden järjestelmän tuottaessa dataa ja mahdollistaessa kastelun optimoinnin, sen käyttöön voidaan kouluttaa erityisesti vastuuhenkilö sekä muita kentänhoitajia. Janne Lehto näkee kastelujärjestelmän kehittämisen pitkäaikaisena strategisena työnä, jolla päästään sellaiseen agronomiseen kehitykseen, jolla kenttää parannetaan. – Meillä kassavarat määrittävät sen nopeuden, millä infraa viedään eteenpäin Masterplania noudattaen.

Yksirivisestä 90-luvun järjestelmästä nykyaikaan
Janne Lehto kuvaa rakennusvaiheessa kenttään asennettua kastelujärjestelmää 90-luvun tuotteeksi, eli vaikka kenttä on 20 vuotta vanha, sen kastelujärjestelmä on vieläkin vanhempi. Se oli yhden linjan järjestelmä, ympäripyörivä blokkijärjestelmä viheriöllä, säätömahdollisuudet olivat rajatut ja olosuhteiden muutoksiin oli vaikea reagoida. Lehdon mukaan yksirivinen järjestelmä jättää toisaalta aukkoja, jonne kastelu ei ylety, toisaalta syntyy päällekkäisyyksiä ja ylikastelua. Hirsalan tapauksessa reuna-alueiden luonnonmukaisuus häiriintyy mikäli kastelu yltää kunttaan, niittyyn ja kanervikkoon. Sen rehevöityminen ei ole haluttua.

Golfin pelaajien odotukset kenttien laadusta ovat kohonneet kentänhoidon hyvän osaamisen mukana, ja kenttien auetessa jopa maaliskuun puolella, halutaan niiden olevan pelikuntoisia. Agronomiasta tulee yhä tärkeämpää ja tavoite on, että heinälaadut ja kasvualustat käyttäytyvät kuten odotetaan. Myös Lehto ennustaa veden käytölle lisääntyvää sääntelyä, ja sään ääri-ilmiöt tulevat lisääntymään haastaen sekä kastelua että kuivatusta. Kuluvan vuoden huhtikuu oli esimerkki poikkeuksellisista olosuhteista. Vaikka oli kylmää, tuulen voimakkuuden johdosta kosteuden haihtuminen kasvualustasta oli voimakasta. Sademäärä huhtikuussa oli Hirsalassa pyöreä nolla, kun se normaalisti ollaan 50-60 mm tasolla. Kentän eri osa-alueiden kehittäminen vaatii kastelujärjestelmän optimointia ja datan hyödyntäminen ehkäisee virheellisiä päätöksiä.

Ohjausjärjestelmän edut
Lynx-ohjausjärjestelmä on todella helppokäyttöinen, ja sen käyttöön pääsee nopeasti kiinni – ja se koskee kaikkia niitä, jotka ovat sen käyttöä opiskelleet. Vastuutehtävien jakaminen useammalle henkilölle on sen myötä ollut helppoa. Kastelujärjestelmän päivityksen myötä päästiin optimoimaan myös ”kasteluikkunaa”. Jos kastelu vei aiemmin 8-10 tuntia, päästään uudella järjestelmällä 5-6 tuntiin pelkästään ohjelmiston päivityksellä. Hirsalan kierrosmäärillä on olennaista, että kastelu voidaan tehdä valoisan ajan ulkopuolella.
Väylillä 15 ja 17 on jo kolmelinjainen kastelu, joka tarkoittaa sitä, että vaikka kastelupäitä on enemmän, vettä käytetään vähemmän.
Viheriöt ovat olleet vanhan järjestelmän aikana ongelma, koska niiden ympäristöä on pitänyt kastella, jolloin greenit ovat olleet liian märkiä. Uuden ohjausjärjestelmän ja kolmerivisen kastelun ansiosta ongelma on ratkaistavissa ja pelillisen laadun pitäisi kasvaa ihan hurjasti. Jokainen greenialue on yksilö ja nyt niitä voidaan kastella sen tarpeen mukaan.

Datan ja mittaamisen hyödyntäminen
Datan mukaan voidaan jatkossa määritellä mitä sadetinta käytetään ja kuinka paljon, ja mittaamisen merkitystä ei voi liikaa korostaa. On maassa olevia sensoreita, liikuteltavia kosteusmittareita ja monia muita automaattisia järjestelmiä, joiden avulla kastelua voidaan optimoida. Näiden kaikkien merkitys korostuu siinä, että voidaan kokeilla uusia asioita. Ja järjestelmä mahdollistaa myös diagnostiikan. Pelipintojen kehittäminen on pitkä agronominen prosessi, joka voi viedä jopa 5 vuotta. Taloudellisella puolella saadaan vähennettyä hukkakastelua, lyhennettyä kastelu- eli pumppuaikaa, minimoitua paikkauskastelua ja saadaan myös työajan säästöä, kun ongelmakohdat löytyvät datan ansiosta nopeammin.

Työ jatkuu
Ensimmäinen vaihe oli ohjausjärjestelmän muutos, viime syksynä uusittiin viiden väylän kastelujärjestelmät. Tästä eteenpäin kaikki on kehitystä, ja työtä tehdään omalla tiimillä aina kun siihen on mahdollisuus.
Kenttää rakennetaan kassavarojen mukaan eteenpäin, ja tavoite on saada Master plan mahdollisimman nopeasti maaliin. On kuitenkin koko ajan muistettava kestävä kannattavuus ja edettävä sen mukaan väylä, pari kerrallaan.
Paljon on vielä tehtävää, dataohjattu kastelu, erilaisten järjestelmien integrointi, sääaseman integroiminen, ET (haihdunta)-pohjainen kastelu erityisesti väylillä, tiiausalueilla ja viheriöiden ympäristössä. Viheriöillä kastelu halutaan tehdä eri tavalla, eli täyttää se kasvualustan profiili, koska viheriöllä pelipinta korostuu. Kaiken kaikkiaan ollaan tehokkaampia ja käytetään vähemmän vettä, ja siinä on Hirsalan kasteluteknikolle hyvä tavoite.

​​​​​​​JR