Mistä rahoitus golfkentän perusparannuksiin
ja muihin investointeihin?

Päivän juontajana Kytäjällä toimi yhdistyksen tiedottaja Jukka Rimpiläinen ja hän kutsui ensimmäiseksi estradille Kytäjä Golfin toimitusjohtajan Jukka Koivun. Paikan isännältä haluttiin kuulla kentälle asetettujen, kovien tavoitteiden toteutumisesta ja tietysti myös kenttiin tehtyjen isojen investointien rahoituksesta.
Jukka Koivu aloitti Kytäjä Golfin toimitusjohtajana vuonna 2019 oltuaan 25 vuotta rahoitusalalla. Ensimmäinen iso päätös huonossa kunnossa olleelle South East -kentälle oli, että sen kaikki greenit oli uusittava. Päädyttiin nopeimpaan ja kalleimpaan ratkaisuun, jossa kentän kaikki greenit uusittiin siirtonurmen avulla. Ratkaisu maksoi 350 000 euroa, ja oli Koivun mielestä paras investointi mitä kentällä on koskaan tehty. Hanke rahoitettiin rahoitusvastikkeella.
Vuonna 2020 asetettiin tavoitteeksi nousta Pohjois-Euroopan parhaiden golfkeskusten joukkoon. Rohkea tavoite aiheutti ihmetystä omienkin joukossa, mutta Koivun mielestä tavoitteen tulee olla rohkea. – Jo se aihio millaiseksi Kytäjä Golf alkujaan rakennettiin vaati näin rohkean tavoitteen, Koivu alleviivaa.
Todays Golfer – Ison-Britannian laajalevikkisin golfjulkaisu – tekee Golf World -rankingin, ja sen viimevuotisessa listauksessa Kytäjä Golf oli Pohjois-Euroopan paras golfresortti ja Manner-Euroopan listalla sijalla 48.

Kytäjä Golfista halutaan tehdä ulkomaalaisille harrastajille Golf Destination -kohde. Ja siinä kenttä tähtää nimenomaan High End -asiakkaisiin. – Se on pitkä ja vaativa hanke, sillä eräässäkin IAGTOn tilaisuudessa 27:stä Kytäjä Golfin messuosastolla vierailleesta matkatoimistosta vain kaksi tiesi, että Suomessa pelataan golfia, tuskailee Koivu. Aikamoiselta takamatkalta joudutaan silloin palveluja myymään. Toisaalta Suomessa on mahdollisuus tarjota sellaisia elämyksiä, joita ei muualla ole. Kytäjän esimerkissä ranskalaiselle pelaajaryhmälle ideoitiin iltapeli valoisaan kesäaikaan. Startti alkuillasta klo 17 - 18 tienoilla, kierroksen jälkeen klo 22 aikaan illallinen ulkona terassilla auringonlaskua katsellen.

Kytäjän South East -kenttä oli jo vierailumme ajankohtana tältä kaudelta suljettu, ja siellä oli käynnissä peruskorjaushanke, joka jatkuisi kaksi seuraavaa vuotta. Vielä lopullista hyväksyntää vailla oleva hanke kustantaa noin 1,5 me, joka sekin rahoitetaan rahoitusvastikkeella. Jukka Koivun mukaan yli 20 vuotta vanhat kentät ja klubitalo vaativat jatkuvaa ylläpitoa, jotta kenttä voi tarjota sellaisen kokemuksen, että 100 euroa vierailustaan maksava asiakas haluaa tulla toistekin. Pelaajakokemusta Kytäjällä mitataan 59 Clubin mysteerishoppaajien avulla.

Osuuspankin rahoituspäätökset perustuvat kolmioon, jonka kärkinä ovat vakavaraisuus, kannattavuus ja maksuvalmius. Hätösen mielestä golfkentille on ominaista, että maksuvalmius vaihtelee kausittaisesta toiminnasta johtuen muita toimialoja enemmän. Jokaisella yrityksellä on oma luottoluokitus, joka perustuu sekä tilinpäätöksen että investointihankkeen jälkeisiin tunnuslukuihin. Myös maksuhäiriöt ja -viiveet vaikuttavat luottoluokitukseen, painottaa Hätönen ja lisää kassavirran merkitystä asiaan.
Kenttäyhtiön johdolla ja erityisesti osakasrakenteella on merkitystä luottoluokitukseen. Kentillä, joilla omistus jakautuu tasaisesti pelaajille, ei muutaman omistajan maksuhaluttomuus ole merkittävää, mutta mikäli osakkeiden suuromistaja ei hoida omia vastuitaan, on se rahoittajan näkökulmasta ongelma jo luottopäätöstä tehtäessä. Yrityksen, eli kenttäyhtiön taloudellisella tilanteella on merkittävä vaikutus pankin rahoituspäätökseen. Mikäli rahoituspäätös tehdään, arvio kentän taloudellisesta tilanteesta vaikuttaa kentän omavastuuosuuteen, laina-ajan pituuteen ja rahan hintaan. Isommissa investoinneissa maksuaika voi Hätösen mukaan olla 10 vuotta

Hankeselvityksen lisäksi tarvitaan tilinpäätöstiedot vahvistetusta sekä ennakkotiedot meneillään olevasta kaudesta. Ennusteet tulevista vuosista, erityisesti hankkeeseen liittyen on oltava, jotta tiedetään millainen vaikutus sillä voisi olla liikevaihtoon ja kannattavuuteen. Kassavirtalaskelmat ovat golfalalla tärkeitä, koska tulovirta on kausiluonteista. Kaikki investointiin liittyvät laskelmat ja tiedot vakuuksista ovat olennaisia. Hätönen korostaa, että pankin kanssa tulisi aloittaa neuvottelut jo hyvissä ajoin ja hyödyntää pankin näkemystä rahoituksen kaikista osatekijöistä. Kentän kannattaa avata oma osakasrakenteensa ja sitä kautta kertyvät rahavirrat ja mahdolliset rahoitusvastikkeet erityisen tarkkaan, jotta rahoittajapankki ymmärtää yhtiön erityispiirteet. Hätönen painottaa lopuksi vielä kerran kassavirran merkitystä rahoituspäätökseen, koska sillä on aiempaa enemmän painoarvoa vaikkapa vakuuksiin verrattuna.

Kone- ja laitehankinnoissa kannattaa Hätösen mielestä hyödyntää erillisiä osamaksu- ja leasing-rahoituksia, joissa ostettavat koneet ovat lainan vakuutena. Perusparannushankkeissa ottakaa pankki ajoissa mukaan suunnitelmiin, jotta kokonaisratkaisu saadaan mietittyä omarahoitusosuuden ja maksukyvyn mukaan. Hätönen korostaa, että jokaisen yrityksen lainapäätös tehdään yksilöllisesti.

– Golfkenttien rahoitus ei eroa muiden yritysten rahoituksesta, aloittaa Savolainen. Eikä Lammin Säästöpankki ole rajannut liikuntapaikkarakentamista sen ulkopuolelle. – Hyvissä hankkeissa halutaan olla mukana, korostaa Savolainen. Taloudelliset tunnusluvut ovat tärkeitä mittareita. Miten liikevaihto on kehittynyt, millainen on yhtiön vakaus, mistä liikevaihto muodostuu ja miten tulonmuodostus on kaikkiaan jakautunut. Käyttökate on luku, jota seurataan ja arvioidaan miten se riittää korkomenoihin ja lainanlyhennyksiin. Mikä on omavaraisuusaste? Mikä on luottoluokitus? Kassan tilanne on erityisen tärkeä. Kassavirta ja tulosennuste halutaan nähdä rahoitushankkeen näkökulmasta. Herkkyysanalyysi kannattaa myös tehdä, jolloin nähdään vaikkapa sateisen kesän vaikutus gf-myyntiin. Tarvitaan myös ennuste kolmelta tulevalta vuodelta. Vakuus on myös aina mietittävä, samoin omistuspohja, jonka halutaan olevan mahdollisimman laaja.

Mitä investoinnilla saadaan? Saadaanko lisää asiakkaita ja tuloja, vai onko investointi pakko tehdä, jotta toimintaa voidaan yleensä jatkaa. Investointien pitkän tähtäimen suunnitelmalla katetaan myös muut tulevat hankkeet. Riskianalyysi kannattaa sekin aina tehdä. Rahoittaja miettii myös vastuullisuusasioita, miten kenttää pidetään vastuullisesti hyvässä kunnossa.

Pankkilainoissa isommille hankkeille laina-aika voi olla 10 vuotta, joissakin tapauksessa pitempikin. Savolaisenkin mielestä koneissa ja kalustossa kannattaa hyödyntää leasingrahoitusta. Julkisilta tahoilta mahdollisesti saatavat avustukset ja muu rahoitus on myös hyvä selvittää. Takaisinmaksukyky on Savolaisen mielestä riippuvainen osakkaiden halukkuudesta ja sitoutumisesta hankkeeseen sekä kannattavasta liiketoiminnasta. Pankit eivät enää rahoita vakuuksien pohjalta vaan kassavirran riittävyyteen perustuen. Realistinen investointisuunnitelma ja omarahoituksen osuuden määrittäminen korostuvat.

Vakuutena olevan kenttäalueen arvonmäärityksestä käytiin keskustelua, kuka sen määrittää? Onko Suomessa asiantuntijaa, joka osaisi erityisesti golfkentän arvoa määrittää? Voiko sitä maa-aluetta käyttää muuhun toimintaa? Keskustelua käytiin myös vuokramaalla toimivien kenttien vuokrasopimuksien kestosta. Silläkin on vaikutusta lainaratkaisussa. Yleisöstä kysyttiin, onko toimialan pandemian jälkeinen positiivinen vire huomioitu pankkimaailmassa? Vastaukseksi saatiin, että toimialan kehittyminen ja aktiivinen pelaaminen näkyy kenttien kassavirrassa ja helpottaa lainapäätöksen tekoa.
Kysyttiin myös ajatellaanko kenttäyhtiötä yrityksenä vai ”taloyhtiönä”, jolloin kentän liiketoiminta näyttäytyy erilaisena, voittoa tavoittelemattomana. Business on pientä mikäli katsotaan vain tilinpäätöstietoja. Pankin edustaja kysyi kuinka yleistä on investointien varainkeruu etukäteen ja sai vastauksen ettei sitä juurikaan tapahdu. Paikalla olevien pankkien edustajat vakuuttivat ettei heillä ole päätetty ettei liikuntapaikkarahoitusta tehdä. Joillakin pankeilla sellainen päätös on olemassa. Kysyttiin myös miten paljon pankkien toiminnan kiristynyt säätely vaikuttaa lainapäätöksiin? Pankin edustaja kertoi vaatimusten kiristyneen, ja erityisesti se vaikuttaa dokumentaatioon. Lainapäätösten perusteena tulee olla selkeät, oikein laaditut asiakirjat, jotta lainapäätös voidaan tehdä. – Ellei dokumenttia ole ja vaikka asiasta olisi saatu kuinka paljon suusanallista tietoa, niin dokumentin puuttuessa siihen ei voida vedota.
Pitäisikö kenttien käyttää rahoitusalan asiantuntijoita selvittämään rahoitusratkaisuja? Pankkien kannalta sillä ei ole merkitystä kuka numerot esittelee, mutta ei siitä varmasti mitään haittaakaan ole, että rahoitusalan asiantuntijat keskustelevat keskenään. Lopuksi haluttiin korostaa kuinka golfalalla menee tällä hetkellä hyvin, rekisteröityneiden harrastajien määrä kasvaa ja kentät ovat täynnä pelaajia. Pankit katsovat monesti taaksepäin taloustietoja, ja meidän tehtävämme on osoittaa miten toimialan valoisa tulevaisuus lukuihin vaikuttaa.

Viimeisenä varsinaiseen aiheeseen liittynyt esitys koski julkisen rahoituksen mahdollisuuksia, ja niistä meille saapui kertomaan Suomen Golfliiton asiantuntijana työskentelevä Mika Hollo. Mikan esitys perustui hänen henkilökohtaiseen kokemukseensa, ja hän itse kutsui julkisen rahoituksen saamista yksityisetsivän työksi. Hakuajat ovat lyhyitä, ja on tiedettävä mistä niitä on saatavilla. Kuvaavaa on, että rekisteriä julkisen rahoituksen saajista ylläpitää Ruokavirasto.

Mika lupasi toimittaa eri tahojen yhteystiedot käyttöömme ja toimia yhdyshenkilönä tarvittaessa.

Päivän kumppanina toimi Schetelig Oy ja myyntipäällikkö Teemu Vaalio päivitti heidän tuotetietouttaan seminaarin osallistujille. Kiinnostusta herätti uusi greenien kuivatusmenetelmä, joka pian esitellään yleisölle laajemminkin.

Seminaarin jälkeen pelattiin 9 reiän sadesään mestaruuskisa, joka tällä kertaa vesittyi – ei vaan kuivui sateen loputtua odotettua nopeammin. Palkinnot jaettiin 9 reiän jälkeen, josta osa jatkoi vielä sateettomasti loputkin 9 reikää.
Suurkiitos Kytäjä Golfille ja Jukka Koivulle tapahtuman isännöinnistä ja osallistujille vilkkaasta osallistumisesta keskusteluun. Kiitos myös pankkien edustajille ja Mika Hollolle erinomaisista alustuksista. Uskotaan että molemmat osapuolet saivat oppia toisiltaan. JR