Onnistuneet PJ&TJ-päivät 2025

Suomen Golfkentät ry:n puheenjohtaja Kyösti Vesterinen nosti avaustervehdyksessään esiin päivien kiinnostavimmat aiheet. Kastelujärjestelmien uudistaminen, robotiikka yhä edelleen ja Suomi Golfin rakenneuudistus olivat hänen listallaan. Erityisesti rakenneuudistus tarvitsee nyt kaikkien kenttäyhtiöiden tuen, jotta siitä saadaan parinkymmenen vuoden työn jälkeen toimiva ratkaisu. Riittävien resurssien avulla voitaisiin tuottaa sellaisia palveluita, joita kentät yhteisesti tarvitsevat. Tämä keskustelu jatkui illan Open Forumissa.

Linna Golfin haastavat alkuvuodet

Varsinaiset esitykset alkoivat Linna Golfin toimitusjohtajan Esa Honkalehdon toimesta. Hän avasi kentän historiaa muistuttamalla siitä, että paikalla oli taannoin sijainnut vahvasti vasemmistolainen Sirola-opisto. Uudet omistajat päättivät rakentaa alueelle golfresortin palvelemaan kasvavan lajin tarpeita. Toiminnassa koettiin tuolloin taloudellisia haasteita, mutta niistä selvittiin ja toiminnan tulos on saatu käännettyä positiiviseksi. Uutisena Honkalehto kertoi yhtiön ostaneen kentän maapohjan, joka mahdollistaa tonttien kaavoittamisen kenttäalueelle.

Kenttäyhtiön visiota ja strategiaa on käyty läpi henkilökunnan kanssa, ja kentän tavoitteena oleva ainutlaatuinen pelaajakokemus on saatu istutettua toimintaan. Sen kantavana osana on huipputasoinen golfkenttä, josta kokemus lähtee. Palvelu joka ylittää odotukset, osui ainakin omalle kohdalle golfauton vuokrauksen yhteydessä. Auton istuimelle vietiin kangasalunen, jotta mahdollinen siitepöly ei likaisi pelaajan housuja. Pieni, mutta merkittävä asia ja henkilökunnan palveluasenne oli kokouspäivien ajan erinomainen.

Jukka Jalonen ja menestyvän tiimin rakentaminen

Seuraava esiintyjä ei pitkiä esittelyjä kaivannut, mutta päivien juontajana sain kiitettyä huippuvalmentajaa monista kollektiivisista huippuhetkistä, joita hänen valmentamansa Leijonat olivat meille tuottaneet. Kolmella miesten maailmanmestaruudella ja olympiavoitolla Jukka Jalonen on kaikkien aikojen menestyksekkäin päävalmentaja. Hänen aiheenaan oli Menestyvän tiimin rakentaminen – asia, jota hän itse on pohtinut koko uransa ajan, ja nyt hän jakoi kirkastuneita ajatuksiaan meillekin.

Yli tunnin kestänyt esitys piti meidät otteessaan, koska pohdintaan kytkeytyi monia todellisia kokemuksia, joista me olimme saattaneet lukea medioiden välityksellä. Miksi joku pelaaja valittiin toisen sijaan, miten ”kaikkien aikojen huonoin” joukkue olikin huippumenestys, ja miten sisäinen luottamus rakennettiin. Saimme monia hyviä ajatuksia omien tiimiemme rakentamiseen ja toistemme auttamiseen. Itselleni jäi ehkä kiinnostavimpana mieleen huonojen hetkien sietäminen. Joukkueessa oli siihen valmistauduttu, koska niitä huonoja pelejä ja pelin sisällä huonoja hetkiä varmasti tulisi. Miten niistä tullaan entistä vahvempana takaisin? Valmistautumalla huonoihin hetkiin luodaan malli siitä, miten se käsitellään ja mennään eteenpäin. Tämä ohje pätee erityisen hyvin myös golfissa, koska siinäkin niitä huonoja hetkiä tulee suurella varmuudella. Miten siedämme niitä hetkiä, vaikuttaa peliimme paljon.

Oikea Mind set – tunnetila

Jukka Jalonen painotti esityksessään oikeanlaisen tunnetilan saamista pelaajien mieleen ennen peliä. Jokainen jääkiekkoa seuraava muistaa vastikään päättyneiden jääkiekon MM-kisojen Kanada–Suomi-ottelun, jossa Suomi pelasi upeinta jääkiekkoa miesmuistiin. Hallitsi peliä moneen otteeseen ja vei lopulta pisteet jatkoaikamaalilla. Kanada ei tainnut siitä ottelusta toipua, koska hävisi välieräottelunsa Tanskaa vastaan ja putosi mitalipeleistä. Kanada-ottelussa suomalaiset pelasivat vapautuneesti taitojensa ylärajoilla, koska pelillä ei ollut suurta merkitystä jatkon suhteen.

Jukka Jalonen jakoi meille muiston siitä, miten pienellä asialla voi oikean asenteen peliin saada aikaiseksi. Oli pelattu turnausta ja voitettu vastustajia pienillä maalieroilla. Vastaan oli tulossa kovimmat vastustajat ja valmentaja kysyi eräältä johtavalta pelaajalta, että miten pelitasoa voitaisiin seuraavaan otteluun nostaa? Vastaus oli että ”pelaa vaan”. Siitä tuli joukkueen sisäinen slogan, joka nosti hymyn huulille ja rentoutti kädet – ja vei joukkueen maailmanmestaruuteen. Kaikkiin haasteisiin vastattiin, pelaa vaan!

Esitys viritti aktiivisen keskustelun johtamisen keinoista ja erilaisuuksien sietämisestä. – Olisi hienoa, että jokaiselle löytyisi tiimissä hänen vahvuuksilleen sopiva tehtävä.

Hako tarjoaa kastelujärjestelmät avaimet käteen -periaatteella

Hakon uusi kasvo, kentänhoidon ammattilainen Toni Nummelin saapui kertomaan kastelujärjestelmien uusimisesta. Yritys tarjoaa kastelujärjestelmiin Toro-merkin kastelutuotteet, sadettimet ja ohjausjärjestelmät. Tonin esityksessä otettiin myös kantaa siihen, miksi kastelujärjestelmä kannattaa uusia ja miten se tulisi tehdä.

Myös pienemmät projektit käynnistyvät CAD-suunnittelulla, jonka pohjalta laaditaan asiakkaan kanssa työsuunnitelma. Nykyisen järjestelmän analyysi kuuluu myös Hakon toimintaan.

Projekti voi käynnistyä myös auditoinnilla, jossa arvioidaan kastelujärjestelmän nykytila. Testataan laitteiston toimivuus ja mahdolliset kehityskohteet. Asiakas saa kirjallisen raportin ja toimenpide-ehdotukset.

Toni Nummelin huomautti esityksensä aikana, että vaikka Toro ei ole kovin tunnettu kastelujärjestelmätoimittaja Pohjoismaissa, maailman top 100 -kentistä 59 %:lla on käytössä Toro-kastelujärjestelmä. Toni esitteli pääpiirteittäin Toron sadettimien erot kilpailijoihin sekä kehittyneen Lynx-ohjausjärjestelmän.

Syyt kastelujärjestelmän uusimiseen

Toni Nummelin kertasi lopuksi syyt kastelujärjestelmän uusimiseen. Niitä ovat kaksi- tai kolmiriviseen kasteluun siirtyminen, sen tarkkuuden, kastelun aikaikkunan lyhentämisen ja liikakastelun minimoimisen takia. Vedenkulutuksen vähentäminen on kannatettavaa monestakin syystä, eikä vähiten veden säästämisen ja ympäristövaatimusten johdosta. Uuden järjestelmän luotettavuus ja huollon helppous tuovat myös kustannussäästöjä.

Kastelujärjestelmä voidaan analyysin perusteella uusia kolmella eri tavalla. Pelkästään ohjausjärjestelmän uusimisella, koko järjestelmän vaiheittaisella uusimisella tai täydellisellä kertasaneerauksella. Uuden järjestelmän komponenttien tyypillinen elinikä on lyhyimmillään 10–15 vuotta, putkistolla jopa 20–30 vuotta.

Kentänhoidon suunnittelu – Janne Lehto

Hirsalan kenttämestarin, FGA:n puheenjohtajan ja kenttäkonsultoinnin asiantuntijan rooleissa viihtyvä Janne Lehto avasi uuden näkökulman kentänhoidon suunnitteluun. Jannen esityksessä huomio kohdistettiin kentän strategiaan, joka tulisi olla myös kenttähenkilökunnan työkaluna. Esitys sai aikaan vilkkaan keskustelun, onhan kentänhoito yleensä yhtiön suurin kustannustekijä. Onko kentänhoidolla kykyä osallistua strategiakeskusteluun ja miten strategia viedään käytännön toimiin? Janne Lehto onnistui herättämään keskustelua tärkeästä aiheesta, jonka käsittely tulee jatkumaan.

Muutama poiminta esityksestä – When strategy meets Turf, magic happens!

Mitä jos:

• kentänhoito ja strategiatyö eivät olisi erillisiä siiloja, vaan yhteinen prosessi?
• kaikki päätökset – hallituksesta kentänhoitotiimiin – perustuisivat samaan suuntaan ja samoihin tavoitteisiin?
• resurssit kohdistettaisiin aidosti vaikuttaviin asioihin, oikeaan aikaan?
• kentän identiteetti näkyisi kaikessa tekemisessä, myös pintaa syvemmältä?
• yhdistäisimme strategisen kehittämisen, kentänhoidon ja yhteisen vision yhdeksi vaikuttavaksi kokonaisuudeksi?

Janne Lehdon esityksessä annettiin myös vastauksia tavoitteiden suuntaamiseen, resurssien kohdentamiseen, laatutason määrittämiseen ja kehittämistoimenpiteiden valintaan. Myös kausisuunnittelun rakenne, mittarit ja seuranta, ympäristötavoitteiden konkretisointi sekä tiimin osallistaminen ja motivointi tulivat käsiteltyä.

Eräs tärkeä huomio oli, että mikään suunnitelma ei toimi ellei sitä ole jaettu ajoissa koko henkilöstölle. Janne Lehto korostaa myös mittareiden roolia, ilman tietoa, et voi johtaa. Ja jos sitä voi mitata, sitä voi myös parantaa.

Esityksensä lopuksi Janne Lehto kannustaa asettamaan tavoitteet korkealle ja viestimään avoimesti. Ilman tavoitteita ei synny kehitystä, hän päätti.

Suomen suurin robottihankinta

Laukaan Peurunkagolf teki alkuvuodesta Suomen suurimman robottihankinnan ja sen taustoista meille kertoi kentän toimitusjohtaja Jani Linna.

Hanke on esitelty kentän kotisivuilla ja pääset lukemaan sen tästä >

Hyvä hallintotapa 2.0 – Esa Meriläinen

Viimeisenä esityksenä ennen Open forum -keskustelua Esa Meriläinen esitteli Hyvä hallintotapa 2.0 versiota, vaikka esitysteknologia juuri silloin lakkasi toimimasta. Erittäin kannatettava tapa selvittää oman yhteisön, seuran ja yhtiön hyvää hallintoa valmiiden kysymyspattereiden avulla.
Aineistot löytyvät Golfliiton sivuilta >

Suomen Golfliiton puheenjohtaja Antti Tiitola saapui paikalle osallistuakseen aiheesta käytävään keskusteluun. Rakenneuudistuksen taustat löytyvät aina SGK:n perustamisvuodelta 2003, muistelivat silloin mukana olleet toimijat. Kenttäyhtiöiden roolia päätöksenteossa on parannettava, toimintatapoja ja organisaatiota on yksinkertaistettava, resursseja on yhteistyöllä lisättävä, jotta golfyhteisöille voidaan tuottaa parempia palveluita.

Antti Tiitola on ollut mukana liiton aluekokouksissa, joissa hän on useimmiten itse esitellyt rakenneuudistuksen kalvosarjan, joka on toteutettu Golfliiton ja SGK:n yhteistyönä. Palautteet aluekokouksista ovat olleet pääosin positiiviset, ja kokouksissa on ollut mukana myös kenttäyhtiöiden yhdistyksen edustajat. Itä-Suomen aluekokous pidetään 13.6. ja Uudenmaan kokous 16.6. Tapiola Golfissa, ja niiden jälkeen meillä lienee selkeä käsitys siitä viedäänkö hanketta eteenpäin.

Ison hankkeen johtaminen golfyhteisössä

Tiistaiaamun ensimmäinen esiintyjä, Golf Talman toimitusjohtaja Ismo Haaponiemi tuli kertomaan Miten iso hanke saadaan ”myytyä” hallitukselle ja osakkaille.

Ismo Haaponiemi ei usko, että olisi olemassa jokin patenttiratkaisu, jota seuraamalla kaikki projektit saisivat hyväksynnän ja onnistuisivat. Sen sijaan hän painotti, että kertoo vain omista kokemuksistaan Golf Talman kastelujärjestelmien uusimishankkeesta, josta kuulija voi poimia omaan tilanteeseensa hyvältä tuntuvat ja soveltuvat näkemykset. Ismo korosti esityksensä aluksi, että kysymyksessä ei ole yhden miehen tai naisen show, vaikka jonkun tai joidenkin tulee tietysti toimintaa johtaa, mutta valmistelu ja asiat tapahtuvat sovittujen roolien mukaisesti yhteistyössä hallituksen kanssa. On myös muistettava, että uudistus tehdään pelaajille ja heidän tarpeistaan lähtien. Tässä mielessä ajatus, että johto myy hankeideaa pelaajille on hieman harhaanjohtava, koska ennen kaikkea on kyse kuitenkin siitä, että johto pyrkii saamaan aikaiseksi asioita, joilla pelaajien tyytyväisyys säilyisi tai paranisi. Toki toimitusjohtajan ja hallituksen tulee olla aloitteellisia, jotta yhtiön menestyksen kannalta keskeiset tarpeet tulevat huomioiduiksi ja aikaansaaduiksi. Toimitusjohtajalla ja hallituksella on myös mahdollisuus asemansa puolesta saada tietoa, jota yksittäisellä pelaajalla ei ole, joten siinäkin mielessä heidän aloitteellisuutensa ja aktiivisuutensa on tärkeää. Sitä varten heidät on valittu.
Vuorovaikutus on varsinkin projektin alkuvaiheessa erittäin oleellista, jotta syntyy riittävän laaja yhteinen käsitys edistettävän asian tarpeellisuudesta. Kun on satoja osakkaita, tulee resurssien käyttämisen näkökulmasta varmistaa, että edistettävä asia palvelee riittävän suurta määrää osakkaita ja pelaajia. – Tulee myös pohtia keiden mielipiteillä, ja kuinka ison joukon mielipiteillä, on oikeasti merkitystä, koska mielipiteitä on paljon ilmassa ja ne voivat olla usein myös ristiriitaisia, päinvastaisia ja toisiaan poissulkevia, Haaponiemi pohtii. Tuntemusten ja mielipiteiden lisäksi tarvitaan riittävä määrä faktapohjaista tietoa, koska monesti, kentästä ja luonnosta kun puhutaan, kyse on myös asioista, jotka vaativat ammattiosaamista ja koulutuksen, tutkimuksen ja tieteen apua tilanteen selvittämiseksi.

Yhdessä ajattelun taito
Kun on päätetty lähteä jonkin isomman asian kanssa liikkeelle, on tärkeää, ettei tehdä liian aikaisin ja suoraviivaisesti johtopäätöksiä lopputulemasta tai päätöksiä siitä, mikä tulee olemaan valittava toimintamalli. Tutkitaan ennen kuin hutkitaan. Lähdetään liikkeelle ongelmasta tai tavoitteesta, keskeneräisen ajatuksen pohjalta, ja käydään keskustelua hallituksen ja alan ammattilaisten kanssa. Riittävässä määrin myös osakkaiden ja tärkeimpien mielipidevaikuttajien kanssa. – Mitä enemmän saat ihmisiä mukaan hankekeskusteluun jo alkuvaiheessa, ja mitä paremmin löytyy yhteinen sävel, sitä enemmän vähenevät riskit siitä, että hanke ”ammutaan alas” yksittäisten henkilöiden toimesta, arvioi Haaponiemi.
Keskeneräisen asian esittely ilman valmista ratkaisumallia merkitsee myös epävarmuuden sietämistä ja oman vallan menettämisen sietämistä, koska ottamalla muita mukaan jo prosessin alkuvaiheessa, tarkoittaa sitä, että he tuovat mukanaan myös omat näkökulmansa ja ajatuksensa. Pitää luopua ajatuksesta, että taiteilija ei näytä keskeneräistä työtä ja tuoda tilalle ajattelu, että kaikki hyvä syntyy yhteisen ponnistelun kautta. Tällöin pitää vastustaa kiusausta ajatella asia loppuun saakka ja lukita oma näkökulma liian aikaisin. Pitää jättää tilaa muille tulla mukaan. Pitää myös hyväksyä se, että kaikki ei tule menemään juuri siten miten itse haluaa.

Strategia ohjaa tekoja, etsi vastausta strategiasta
Ismo esitteli Golf Talman strategiasta lauseen, jossa sanotaan, että Golf Talma tarjoaa aktiiviselle ja tavoitteelliselle golfarille Suomen parhaimmistoa olevat kolme kenttää ja harjoitusalueet. Ennen päätöstä kastelujärjestelmien uusimisesta tunnustettiin, että nykyisillä toimilla strategiassa asetettuun tavoitteeseen ei tulla pääsemään. Sen jälkeen edessä on kaksi vaihtoehtoa, joko aletaan tehdä jotain oman suorituskyvyn parantamiseksi tai madalletaan tavoitetta. Millaiset ovat resurssimme ja miten rohkeasti lähdemme tavoittelemaan päämäärää? Olisiko meidän oltava rohkeampia toimenpiteissämme kuin mitä tällä hetkellä olemme, pohti Ismo Haaponiemi.

Hankekokemuksia Talmasta
Viestinnän merkitystä ei voi Haaponiemen mukaan kyllin korostaa. Se on otettava alusta alkaen mukaan sen laajimmassa merkityksessä. Yhteisen unelman ja tavoitteen kuvaaminen oman yhteisön keskeisille tahoille on ensisijainen asia. Ja jos on käsillä ongelma, esimerkiksi käyttöikänsä päähän tullut kastelujärjestelmä, se on tärkeää tunnistaa ja tunnustaa, eikä yrittää piilotella. Ongelma on mahdollista ratkaista, kun se riittävän hyvin ja laajalti tiedostettu. Oman yhteisön keskeiset tahot on saatava tähän matkaan mukaan.
Kuunteleminen prosessin alkuvaiheessa on erityisen tärkeää, koska silloin voi kuulla mihin koko hanke voi kaatua. Niihin kuultuihin kriittisimpiin viesteihin on pystyttävä vastaamaan. Haaponiemen mielestä ei ole mahdollista viestiä liikaa, vaikka itsestä voi siltä tuntua. Useimmiten palaute on sitä, että näistä ei ole kerrottu, ja että kuulen nyt asiasta ensimmäistä kertaa. Varautukaa käyttämään aikaa kasvokkain keskusteluun useiden ihmisten kanssa. Varautukaa käyttämään aikaa puhelimessa ja erilaisin viestintävälinein. Vuorovaikutus hankkeen kriittisillä hetkillä on tärkeintä työtä mitä voi hankkeen elossa pitämiseksi tehdä. Pitää hyväksyä, että se on tärkeä ja keskeinen osa työtä, eikä pakollinen aikaa vievä paha.
Talmassa tehtiin myös ratkaisu ”myydä” hanke faktoilla, ei mielikuvilla. – Meillä itsellämme oli mielikuva, tai unelma, myös siitä mitä kaikkea uusi järjestelmä voisi saada aikaan, miten kaikki on kentillä tasaisen vihreää ja ongelmatonta, mutta halusimme viestiä faktoilla, emme olettamuksilla ja haavekuvilla. Ruohon kasvuun kun vaikuttaa muutkin asiat kuin kastelujärjestelmä. Joskin ilman sitä ei pärjää, vaan se on eräänlainen lähtökohta, joka antaa mahdollisuuden pärjätä ja saada muut toimenpiteet onnistumaan. Ongelmista lähdettiin liikkeelle, kun esimerkiksi osakas julkaisi sosiaalisessa mediassa kuvan kentästä, joka oli kuivan ruskea ja kirjoitti tekstin, että joku unohti laittaa kastelun päälle. Palautetta tuli paljon asiaan liittyen. Golf Talmassa oli suuria vaikeuksia kuuman kuivan jakson jatkuessa, jolloin kastelujärjestelmästä saatava kastelun tuotto ei enää riittänyt kunnollisesti kuin greenien ja lyöntipaikkojen kasteluun, joita priorisoitiin. Väylät jäivät vähemmälle ja alkoivat muistuttaa Saharan halkeilevaa autiomaata, raffeja ei enää ollut, koska kastelun peitto ei ylettänyt sinne asti eikä aina tiennyt mihin väylä loppuu ja mistä raffi alkaa. Päätimme näyttää avoimesti pelaajille sen mistä ongelmat johtuvat. Tavoitteena oli osoittaa, että nyt on tullut mitta täyteen ja jotain on tehtävä. Tämä oli toki viesti laajalti myös osakkailta ja pelaajistolta. Eli aiheellista on kysyä, kuka oikeastaan möi idean ja kenelle, pelaajat ”organisaatiolle” vai ”organisaatio” pelaajille. Huoli oli yhteinen.

Tutkitaan ja kerätään faktoja
Golf Talmassa tehtiin nykyisestä kastelujärjestelmästä analyysi englantilaisen firman toimesta ja saatiin noin 30-sivuinen raportti sen nykykunnosta. Sen pohjalta voitiin pohtia vaihtoehtoja vanhan korjaamisen ja koko järjestelmän uusimisen välillä. Tehtiin myös vesianalyysi kastelujärjestelmän käyttämästä vedestä, oliko vedessä kaikki kunnossa vai jotain vikaa? Tehtiin maaperäanalyysi viheriöille ja väylille. Käytiin vierailuilla kentillä, joilla oli järjestelmiä uusittu, myös Ruotsista saatiin yksi esimerkki. Näiden tutkimusten perusteella saatiin tukea omille päätöksille, ja opittiin paljon. Päätökset pystyttiin tekemään faktojen perusteella, ei tunneperäisiin seikkoihin perustaen.
Tehtiin päätös kerätyn tiedon pohjalta, että lähdetään esittämään kastelujärjestelmän uusimista kokonaan. Kun päätös oli tehty, siitä alettiin viestiä ja keskustella heti. Nyt hanke piti myös konkretisoida, piti tehdä tarvittavat suunnitelmat, jotta hankkeen voisi kilpailuttaa. Avoimia kysymyksiä oli paljon. Millainen järjestelmä, millaisin speksein ja vaatimuksin? Mitä kastelulla halutaan saada aikaiseksi ja saavuttaa, oli se tärkein kysymys. Kun nämä asiat oli päätetty, voitiin tarkentaa suunnitelmia, joilla pyydettiin järjestelmätoimittajalta hinta, maarakennusurakoitsijalta hinta ja saada lopulta käsitys hankkeen vaatimista resursseista.
Päädyttiin siis parhaimpaan mahdolliseen järjestelmään, jonka elinaika olisi 30–40 vuotta ja sen avulla strategian tavoite voitaisiin saavuttaa.

Halvalla ei päästä
Kun kilpailutus oli saatu tehtyä saatiin hankkeelle hintalappu, joka oli hieman yli 2 miljoonaa euroa. Tuntui kalliilta ja mietittiin läpimenoajan pidentämistä, sadettimien vähentämistä ja par 3 -kentän ulos jättämistä ja muita vaihtoehtoja kustannusten alentamiseksi, mutta niillä oli vain vähäistä merkitystä hintaan. Isommin hintaan alentavasti olisi vaikuttanut ainoastaan järjestelmän merkittävä pienennys ja heikennys. Pari kolme kuukautta tutkittiin vaihtoehtoja ja käytiin keskusteluja lopullisesta ratkaisusta, ja millä perusteilla voitaisiin hintalappu hyväksyä ja palattiin jälleen strategian tavoitteeseen – mitä haluamme olla tulevaisuudessa. Hankkeen tarkennettu kustannusarvio 2,3 miljoonaa euroa hyväksyttiin, ja sille saatiin riittävä kannatus ja yhtiökokouksen päätös investoinnin toteuttamisesta.
Ensimmäinen osakasinfotilaisuus järjestettiin Talmassa joulukuussa 2022, ja jo siellä oli käytössä hyvät taustatutkimukset ja selvitykset, joilla osakkaita voitiin infota yhteisesti hankkeeseen liittyvistä yksityiskohdista. Infotilaisuuksissa ei suoraan päätetä mitään, mutta niihin osallistuvat ne, joita asia tarkemmin ottaen kiinnostaa, ja jotka haluavat erityisesti kuulla asioista lisää ja tuoda mielipiteensä tarvittaessa esiin. Infotilaisuudessa päästään kertomaan kasvotusten asioista suoraan isommalle joukolle osakkaita, saadaan ikään kuin osakkaiden evästykset asian hoitamiseksi, ja kuullaan mihin asioihin hanke voisi mahdollisesti kaatua, ja millaisia selvityksiä ja varmistuksia vielä tarvitaan. Sieltä saatiin riittävästi vihreää valoa ja mandaattia asian eteenpäinviemiseen.

Remontin vaikutukset kentän toimintaan
Ennen asiasta päättävää yhtiökokousta piti vielä selvittää millaiset vaikutukset kastelujärjestelmän uusimisella olisi kenttien käyttöön, pelaamiseen, ja kuinka paljon sillä olisi vaikutusta tulovirtaan. Selvitysten valmistuttua oltiin valmiita yhtiökokoukseen ja sen oppi oli, että on oltava mahdollisimman valmiit vastaukset salista tuleviin kysymyksiin eli taustatyötä pitää olla tehtynä huolellisesti ja hyvin. Ja niihin voi valmistautua vain kuuntelemalla aktiivisesti kaikkia, joilla on hankkeeseen jotain sanottavaa. Mitä enemmän tulee ”yllätetyksi” ”isoilla” kysymyksillä, joihin ei heti ole vastausta, sitä epävarmemmaksi hanke muuttuu. Yhtiökokous valtuutti hallituksen hankkimaan rahoituksen, ja lähdettiin pankkien kanssa neuvottelemaan. Oltiin Haaponiemen mukaan aika lailla viimeisessä aikaikkunassa, sillä liikuntapaikkarakentaminen ei ole ollut pankkien suosikkilistalla. Golfista oli kirjoitettu lähinnä ikäviä asioita, ja seitsemän pankin kanssa aloitetut neuvottelut olivat haasteelliset. Muutama pankki vaati 50 % omarahoitusosuuden ja yhden pankin kanssa, pitkien vakuuttelujen jälkeen, saatiin se laskettua 30 %:n. Osa rahoituslaitoksista ei halunnut tehdä tarjousta lainkaan. Kirjanpitoaineiston todistelulla ja muulla suullisella vakuuttelulla, että yhtiön asiat ovat taloudellisesti niin hyvällä tolalla, kuin ne golfkenttäyhtiössä vain voivat olla, ei ollut paljoa merkitystä. Pankkien toimintaa ohjaavat melko tiukasti sekä niiden sisäiset että ulkoa tulevat säännöt ja sääntelyt. Myöhemmin kenttäyhtiön hallituksen verkostojen avulla löydettiin pankki, josta saatiin lainatarjous ilman omarahoitusosuutta. Ilman tätä hanke olisi todennäköisesti viivästynyt hieman tai oltaisiin jouduttu keräämään osakkailta etukäteen rahoitusta hankkeen aikaansaamiseksi. Myös verotukselliset tekijät olisivat tulleet selvitykseen.

Osakkaiden mukanapitäminen hankkeesssa
Siinäkään vaiheessa, kun rahoitus on kasassa ja hanke voidaan käynnistää, ei saa maksajia, osakkaita unohtaa, vaan heidät tulee pitää tietoisina asioiden etenemisestä ja kiinteästi mukana yhteisen tavoitteen saavuttamisessa. Pidettiin toinen osakasinfo, jossa kenttäyhtiön edustajat, urakoitsijat ja järjestelmätoimittajat kertoivat mitä ollaan tekemässä ja miksi. Lähdettiin yhteiselle matkalle, jolla osakasinfotilaisuuden tiedotteen lisäksi avattiin nettisivuille sivu, jossa projektin etenemistä saattoi seurata. Kerrottiin kuvin ja tekstein mitä tehdään, kuka tekee ja miltä se kentällä näyttää. Näitä sivuja seurattiin osakkaiden ja pelaajien toimesta tiiviisti, niistä tuli paljon myönteistä palautetta, ja eri puolilla kuuli, että ihmiset tiesivät missä mennään, niistä puhuttiin. Näitä sivuja oli myös helppo linkittää uutiskirjeisiin ja muuhun viestintään.

Ismon esitystä kommentoitiin ja kysymyksiä nousi salista. Tärkeä hanke koko toimialan näkökulmasta, ja Ismon kokemusta kannattaa hyödyntää. Golf Talman sivuilta voi käydä katsomassa hankkeen sivuja. Alla muutama linkki lisätietoihin.
• Kastelujärjestelmän uudistamistyö >
• Kastelujärjestelmäremontti >

JR

Suomen parhaat golfelämykset
Päivien viimeisen esiintyjän, Linna Golfin toimitusjohtajan Esa Honkalehdon esitys käsitteli yhtiönsä omia strategisia valintoja ja niiden mittaamista.

Tuli myös aika päättää tilaisuus lämpimiin kiitoksiin, niin osallistujille, hyville esiintyjille ja erityisesti Linna Golfille hienosta kokouselämyksestä. Esitysmateriaalit tullaan jakamaan tapahtuman osanottajille. Suomen Golfkentät ry:n seuraava tapahtuma, Juridiikkapäivä järjestetään syksyllä.