Tulevaisuusverstas konkretisoi
​​​​​​​golfalan mahdollisuudet

Luotzin Markku Kanerva avasi tulevaisuuden ennakoinnin työkaluja FGMA:n seminaarissa.

Suomen Golfkentät ry toi 28.11.2024 järjestettyyn FGMA:n seminaariin huippuesiintyjän, Luotzi Oy:n perustajan ja toimitusjohtajan Markku Kanervan. Hänen esityksensä perustui Luotzin ainutlaatuiseen tapaan törmäyttää osallistavassa prosessissa asiakkaan substanssiosaaminen kansainvälisten asiantuntijoiden tuottaman tulevaisuustiedon kanssa. Tällaisen näkemysverstaan lopputuloksena syntyy vahvempia strategioita ja kestävämpiä liiketoimintakonsepteja. Saatetaan jopa löytää uusia ansaintamalleja.

Esityksen referointi: Jukka Rimpiläinen, Suomen Golfkentät ry

Esitys alkoi toteamuksella, että yritysten ylimmän johdon haasteena on tiedon suuri määrä. Harvalla johtajalla on kuitenkaan aikaa tiedon sorttaamiseen ja olennaisen esiinkaivamiseen. Sen avuksi tarvittiin Luotzin luoma prosessi, jossa voitiin yrityskohtaisesti selvittää megatrendien ja ilmiöiden vaikutukset asiakasyrityksen toimialaan. Tänä päivänä tulevaisuuden ennakointia tehdään jo 12 vuoden kokemuksella ja Luotzin palveluksessa on 13 osaajaa, kaikki entisiä yritysjohtajia ja hallitusammattilaisia.

Kanerva oli kysynyt tekoälyltä millaisia golfarit olivat ennen ja tulevaisuudessa.

Ainoa pysyvä on muutos
Muutoksesta nousevat mahdollisuudet kiinnostavat jokaista yritysjohtajaa. Jokainen golfjohtajakin joutuu määrittelemään oman visionsa, jota kohti ollaan menossa. Siihen liittyvät uudet investoinnit ja uusien palvelujen tuottaminen. Kanervan mielestä tulevaisuus ei vain tapahdu – se tehdään. – Tulevaisuuteen valmistautuneet ja ennakointia järjestelmällisesti toteuttavat yritykset ovat 33 % kannattavampia ja kasvavat 200 % muita nopeammin. Se joka lupaa tällaisen edun on taatusti yrityksen näkökulmasta kiinnostava, Kanerva toteaa.
Hänen mielestään golfkentät eivät niinkään kilpaile keskenään, mutta muutos voi nostaa kilpailijoita esiin toimialan ulkopuolelta. Golf kilpailee ennen kaikkea jonkin muun ajankäytön, työtehtävien tai muiden asioiden kanssa. Asiakastarpeen muutos on hänen mielestään se ajuri, joka vaikuttaa kysyntään ja siihen, millä tavalla sitä omaa tarjoomaa pitäisi kehittää.

Ekosysteemien rooli nousussa
Uudenlaisen tarjooman kehittäminen voi Kanervan mielestä tapahtua verkoston avulla, jossa erilaisten ekosysteemien rooli on nousussa. Kaikkia palveluja ei tarvitsekaan itse tuottaa, vaan ne hankitaan yhteistyökumppaneiden avulla. Ajatellaan tarjoomaa esimerkiksi tikkataulun muodossa, jossa itse ollaan ytimessä kymppinä ja sen ympärille 9-tasolle, 8-tasolle, 7-tasolle syntyy uudenlaisia kumppanuuksia yhteistyömallien kautta. Niiden avulla päästään tehokkaammin ja entistä monipuolisemmin vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin.

​​​​​​​
Miten muutokset tunnistetaan?
Luotzin tehtävänä on toimia prosessin osaajana ja tulevaisuustiedon analysoinnin ammattilaisena. – Emme tule neuvomaan teitä työssänne, Kanerva lupaa. Synnytämme törmäytystilanteita, joiden avulla syntyy keskusteluja siitä, mitä tämä muutos voisi merkitä toimialalle, hän jatkaa. Parhaimmassa tapauksessa prosessin aikana syntyy jaettu näkymä tulevaisuuteen, yhteinen ymmärrys siitä, mihin me uskomme tulevaisuudessa. Sitä täydentää se, että syntyy yhteinen ohjelma, jolla sitä tulevaisuutta toteutetaan. Syntyy kilpailuetua, Kanerva korostaa, muutenhan prosessissa ei olisi mieltä. Luotzin yksi uusi mielenkiintoinen hanke liittyykin tulevaisuusasioiden seuraamiseen. Jokaisessa organisaatiossa tulisi Luotzin mielestä olla siihen vastuuhenkilö – tulevaisuusambassadori.


Esimerkeistä konkreettisia tuloksia
Markku Kanerva avasi esimerkkien avulla Luotzin toteutuneita keissejä ja niistä saatuja hyötyjä. Luotzi auttaa asiakasta tunnistamaan ne asiat, jotka ovat kaikkein kiinnostavimpia, akuutisti toteutettavia ja konkreettista hyötyä tuottavia. Näistä konkreettisista elementeistä muotoutuu strategia, sen sijaan, että lähdettäisiin ihmettelemään isoa kuvaa. Strategia lisäksi ennakointi auttaa tunnistamaan nousevia, uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Ennakoinnilla voidaan yhteistyössä HR:n kanssa myös hahmottaa tulevaisuuden osaamiseen ja rekrytointeihin liittyviä tarpeita.
Eräässä keississä yritys onnistui Luotzin prosessin ansiosta skaalaamaan asiakkaan ostojen volyymiä keskimäärin 70 %:lla. Toisessa esimerkissä arkkitehtitoimisto mietti ison projektin onnistumisen jälkeen sitä, mitä he haluaisivat tehdä tulevaisuudessa. Asiakkuuksien kokonaisvastuu nousi kiinnostavaksi ajatukseksi yhdessä ekosysteemin rakentamisen, laajennetun palvelun ja digitalisaation hyödyntämisen kanssa. 70 hengen arkkitehti- ja suunnittelutoimisto on nyt kasvanut viimeisen 4 vuoden aikana noin 400 hengen yritykseksi.


Golftoimialaan vaikuttavat ilmiöt
Sosiaalinen kanssakäyminen ja vapaa-ajan viettotavat muuttuvat uuden teknologian myötä. Myös asiakastarpeiden muutokset kiihtyvät. Käyttökokemus korostuu sitoutumisessa, toisaalta sitoutumisajat lyhenevät. Vapaa-ajan viettotavat ovat monipuolistumassa, esimerkiksi digitalisaatio ja luonto ovat vahvasti mukana, ja niiden yhdistelmällä haetaan ainutlaatuisia elämyksiä. Halutaan liikkua luonnossa ja hyödyntää teknologiaa, sillä luontosuhde on tutkijoiden mukaan vahvistumassa.
Liiketoiminnassa 2020-luvulla käynnistynyt erottuvien konseptien rooli korostuu edelleen. Alustatalouden synnyttämiä ratkaisuja käytetään toiminnan tukena. Lyhyiden arvoketjujen syntyminen mahdollistaa ekosysteemin yhteistyön. Liiketoimintamallit tuovat vaihtoehtoja omistamiselle niin autoiluun kuin pelivälineisiin. Toimialalla etsitään vaihtoehtoisia tapoja käyttää rahaa mielekkäällä tavalla. Toiminnot automatisoituvat, robotiikka lisääntyy tuottaen palveluiden helpompaa saatavuutta, mutta sen rinnalle nousee henkilökohtainen, inhimillinen kohtaaminen. Kokonaisasiakkuus on nousussa, eli osuus ”asiakkaan lompakosta” kasvaa. Tarjoamme jäsenyyden lisäksi koko ekosysteemimme palvelukirjon.


Brändistä saatu kokemus ratkaisee
Halutaan yksilöllisyyttä, tulla huomioiduksi ja kokea että minusta välitetään. Se, että brändi lupaa näin ei enää riitä, palvelukokemuksen tulee tukea brändilupausta. Kanerva kertoi esimerkin sensoriikasta kauppakeskuksissa. Niiden avulla voidaan nähdä asiakkaiden käyttäytyminen eri ympäristöissä eri kellonaikaan. Näitä käyttöympäristöjä voidaan uudelleenjärjestellä siten, että ne toimivat tehokkaammin.


Megatrendit ja ilmiöt esiin
Luotzin näkemysverstaan oleellisimpia työkaluja on megatrendi- ja ilmiökartta, johon joukko tulevaisuustutkijoita on luonut sisällön. Megatrendejä ja ilmiöitä analysoimalla voidaan arvioida niiden vaikutusta asiakasyritysten toimintaan. Kanerva nosti kartalta ensimmäisenä esiin sen, että tämän päivän seniorit ovat aivan erilaisia kuin vuosikymmen sitten. Nykyajan seniorit ovat aktiivisia, investointikykyisiä, kiinnostuneita, eivätkä he jää sammaloitumaan. Myös terveysvaatimukset ovat jatkuvassa muutoksessa, ja ihmiset asettavat itselleen yhä kovempia tavoitteita. Vilkas keskustelu uudesta ruokaympyrästä kertoo ihmisten kiinnostuksesta terveyssuosituksiin.
Vastuullisuus ja eettisyys ovat nousussa myös golfalalla, samoin inhimillisyys ja ihmisyys teknologian ja robotiikan vastapainona. Tietoinen toisinajattelu kuvaa uudelleenajattelun tasoa, jossa nykyinen toiminta puretaan palasiksi, jotta sitä voidaan arvioida tulevaisuuden näkökulmasta. Se voi olla tehokkaampi tapa luoda uusia, parempia ideoita. Kartalta nousevat myös automaatio ja lisätty todellisuus eli älykäs ympäristö. Uusi teknologia mahdollistaa prosessien kehittämisen niin, että henkilökohtaiselle palvelulle ja kohtaamisille jää enemmän aikaa. Yhtenä esimerkkinä megatrendien globaalista näkymistä on pohjoisen viileät lomat. Keskieurooppalaisten kärvistellessä sietämättömissä helteissä, olisi meillä Suomessa tarjota heille ”viileitä kesälomia”, varsinkin Pohjois-Suomessa.


Golfalalle rakennettu ilmiökartta
Väestön kasvu, kaupungistuminen ja ikääntyminen ovat kukin oma megatrendinsä. Luotzin käyttämässä Futures Platform -ilmiökartassa megatrendeistä on muodostettu 7 lohkoa eli megatrendinippua mm. terveyden ja hyvinvoinnin kehittämisen. Mukana ovat myös eettis-ekologinen muutos, sosio-kulttuurinen muutos, tieteen ja teknologian muutos, älykäs ympäristö, digitalisaatio ja mobilisaatio sekä globalisaatio, ilmastonmuutos ja talouskasvu. Jokainen ilmiö on avattu ingressillä sekä videoklipillä, ja järjestelmä seuraa kahtasataa mediaa robottien toimesta ympäri maailmaa.
Trendejä avaamalla ilmiöksi nousevat hyvinvointikeskukset, jotka voivat rakentua kylpylän, golfkentän tai jonkun muun ekosysteemin yhteyteen. Tällaisissa keskuksissa aiemmin mainitut aktiiviset seniorit voisivat viihtyä pitkään, jopa viikkoja saaden terveyteen, liikkumiseen ja luontokokemuksiin suunnattuja elämyksiä.
Työhyvinvointipalvelut ovat ilmiönä kasvussa, ja ideat joidenkin lajien liittämisestä näihin palveluihin on vielä avoinna. Yhteiskuntavastuu siirtää tehtäviä myös yrityksille ja raportointivelvollisuudet niiden osalta lisääntyvät. Yrityksiltä odotetaan entistä enemmän eettis-ekologista toimintaa ydintoiminnan rinnalle. Luotzin Markku Kanerva kävi esityksensä loppupuolella kattavasti läpi golfalalle avattuja trendejä ja niiden mahdollisia vaikutuksia.


Yhteenveto
Mitkä ovat ne muutoksesta aiheutuvat liiketoimintamahdollisuudet, on kysymys, jonka Markku Kanerva halusi jättää kuulijoille pohdittavaksi. Luotzin tapa nostaa esiin tulevaisuuden trendejä ja ilmiöitä sekä herättää keskustelua asiakkaan omien osaajien ja tulevaisuusasiantuntijoiden välillä avaa aidosti uusia näköaloja. Prosessi toimii erityisesti yhteisen näkemyksen synnyttämisessä, jolle strategia on helppo rakentaa.