Verottajan kommentit golfalaa hämmästyttäneen kiinteistöveroasian johdosta

Kiinteistöverojutun jatko-osa – verottajan näkemys

Toimittaja yrittää vääntää rautalangasta asiaa, jonka tulkintaan tarvitaan veroasiantuntijoita ja loppujen lopuksi hallinto-oikeuden päätös. Kysymys mielestäni kuuluu, että miksi aikanaan asemakaavoittamattomilla alueilla olleiden golfkenttien kiinteistöveroa määritettäessä käytössä on ollut haja-asutusalueiden suurten pinta-ajojen alennuskaava. Verottajan silloinen tulkinta meni näin: Erityisalueiden arvostamisessa ei ole merkitystä sillä, onko alue annettu vuokralle vai harjoittaako sillä toimintaa kiinteistön omistaja vai joku muu. Erityisalueiden verotusarvo voidaan muun selvityksen puuttuessa määrätä alueen pientalotonttiin sovellettavan arvon mukaan. Tästä arvosta annetaan haja-asutusalueella alennuksena enintään haja-asutusalueen alennuskaavaa vastaava alennus. Rakennusmaan verotusarvon laskentaperusteista annettavassa päätöksessä on kuitenkin määritelty vähimmäisarvo kiinteistöveron alaisille alueille. Aluehinta on alennuskaavasta huolimatta vähintään 1 euro/m2. Verotusarvoksi tulee tällöin vähintään 0,75 euroa/m2.

Aiheesta nousseisiin kysymyksiin vastasi verohallinnon ylitarkastaja Kari Pilhjerta, joka myös sai kommentoida toimittajan koostamaa artikkelia.

Miksi vuoteen 2021 asti golfkentilläkin oli käytössä haja-asutusalueiden suurten pinta-alojen alennuskaava kiinteistöveroa arvioitaessa.
– Se on ollut sen aikainen tulkinta ja alennuskaava on tarkoitettu sovellettavaksi esimerkiksi suurten kesämökkikiinteistöjen rakennuspaikkojen ympärillä sijaitsevaan ns. suoja-alueeseen. Vuonna 2021 verottaja muutti tulkintaa ohjeessaan sen perusteella että golfkentät ovat koko kiinteistöveron piiriin kuuluvalta alueeltaan ”rakennettuja ja käytössä”. Metsäalueet eivät kuulu kiinteistöveron piiriin.
Uusi tulkinta menee näin: Erityisalueiden arvostamisessa ei ole merkitystä sillä, onko alue annettu vuokralle vai harjoittaako sillä toimintaa kiinteistön omistaja vai joku muu. Erityisalueiden verotusarvo voidaan muun selvityksen puuttuessa määrätä alueen pientalotonttiin sovellettavan arvon mukaan. Tästä arvosta ei myönnetä haja-asutusalueen alennuskaavaa. Näitä alueita on rakennettu tai muokattu tarkoitukseensa sopiviksi. Niiden arvon pinta-alayksikköä kohden ei voida katsoa alenevan samalla tavoin, kuin haja-asutusalueella sijaitsevan rakennusmaan, jonka euromääräinen arvo pinta-alayksikköä kohden tyypillisesti alenee alueen pinta-alan kasvaessa.

Simulointiinko alennuskaavan poiston vaikutuksia golfkentille, moottoriradoille ja laskettelukeskuksille? Oliko verottajalla käsitys millaiset vaikutukset sillä olisi näille toimijoille?

– Ei simuloitu, koska tarkoitus oli ohjemuutoksella yhdenmukaistaa verotuskäytäntöä näiden erityiskohteiden osalta. Lakimuutosten yhteydessä, esimerkiksi suunnitteilla olevan kiinteistöverotuksen arvostamisuudistuksen yhteydessä vaikutuksia simuloidaan ja arvioidaan laajasti myös toimialoittain. Arvostamisuudistuksessa kiinteistöjen verotusarvot tulevat todennäköisesti nousemaan samalla kun neutraalisuustavoitteen mukaisesti veroprosentteja lasketaan. Alennuskaavojen nykyistä laajempi käyttöönotto on myös mahdollista lakimuutoksen myötä.


Verottajan sivuilla oleva kaavio kertoo kuinka kiinteistöveron määrä nousi poikkeuksellisesti vuonna 2022 ja 2023, miksi?
– Pandemiasta johtunut rakennuskustannusten merkittävä nousu vaikutti rakennuskustannusindeksiin ja sitä kautta kiinteistöveroon. Pääosa kasvusta tuli rakennuksista kuten kaaviokin kertoo.

Vuoden 2008 jälkeen ei olla tehty haja-asutusalueita koskevia selvityksiä maan arvosta, mutta golfkenttien maa-alueen arvo on voinut nousta eurosta viiteen?
– Kyseessä täytyy olla kaavoitukseen liittyvä maan arvonnousu tai jokin muu kunnan tekemä ratkaisu.

Toimittajan pohdintaa
Jäin siihen käsitykseen että itse toiminnalla, jota maa-alueella tehdään ei ole merkitystä maan arvon määrityksessä. – Näin siis asemakaavoittamattomalla alueella, josta ei voi saada tilastodataa eri tarkoituksiin tulevien alueiden kauppahinnoista ja joudutaan käyttämään samaa yhtä rakennetun maan yksikköarvoa, kommentoi Pilhjerta. ”Verotusarvo voidaan määrittää muun selvityksen puuttuessa alueen pientalotonttiin sovellettavan arvon mukaan.”
Asemakaavoitetulla maalla toki kullakin kaavan mukaisella käyttötarkoituksella on sitten oma yksikköarvonsa, Pilhjerta lisää.
Golf on poikkeuksellinen toimiala Suomessa. Liikuntapaikat ovat merkittävältä osin rakennettu osakkaiden rahoilla, ei valtion, kuten monien muiden isojen lajien kohdalla. Eikä niiden pyörittämiseen ole vaadittu kuntien jatkuvaa panosta, maavuokrissa on saatettu saada etuja. Golf liikuttaa juuri niitä ikäluokkia, joiden liikkumisesta kannattaa olla eniten huolissaan. Golfia pelataan vielä yli 70-vuotiaana, ehkä pitempäänkin, sillä golfarit elävät viisi vuotta muita kauemmin. Pitäisikö valtiovallan jo jollakin tavalla osoittaa suosiotaan golfin liikuttavaa voimaa kohtaan ja hyvä lähtökohta olisi kiinteistöveron kohtuullistaminen.